Kuolemajärven kotisivut

Etusivu
Perinnevaakuna

Agricola
Ajankohtaista
Aineistotilaukset
Arkisto
Helsingin kerho
Historiaa
Inkisten suku
Kartta
Kuolemajärveläinen
Kuolemajärvi-säätiö
Kuvia
Kylät
Laulut
Linkit
Miss Sie oot?
Muistomerkit
Osoitteet 1952
Pitäjäjuhla 2014
Pitäjäjuhla 2013
Pitäjäjuhla 2012
Pitäjäjuhla 2011

Pitäjäjuhla 2010
Pitäjäjuhla 2009
Pitäjäjuhla 2008
Pitäjäjuhla 2007
Pitäjäjuhla 2006
Pitäjäjuhla 2005




Kirkkomaalla olevan lasten lerikeskuksen kotisivu

www.caravel.ru

Facebooklogo Kuolemajärveläiset Facebook:ssa

Lue verkkolehtemme ensimmäinen kolumni

Karjalainen sanankäyttö on vuoden teema. Siksi Kuolemajärveläisen verkkolehdessä on myös kolumnit-osio. Sen ensimmäinen kirjoittaja Minna Saano aloittaa otsikolla: Mie mään ja mää lähren. Lue tästä

Kuolemajärvi Turun kirjamessuilla
Kuolemajärvi esittäytyy Turun Krjamessuilla osasto B8 yhdessä Karjalaisseurojen Varsinais-Suomen piirin ja muiden pitäjäyhteisöjen kanssa. Avoinna vielä lauantaina ja sunnuntaina.

Väinö Linnan lukion oppilaita Sari Suuronen
Väinö Linnan lukion oppilaita vierailulla osastolla. Sari Suuronen esitteli kansallispukuamme.
Sanankäyttö Osasto
Tapio Kouki, Veikko Liski, Ossi Tuusvuori ja Pirkko Pihlman kertoivat karjalaisesta sanankäytöstä. Yhteisosasto on tällä kertaa Varsinais-Suomen karjalaisseurojen piirin, Karjalan Liiton, Kuolemajärven ja Johanneksen ja Uudenkirkon yhteinen.




Muistojuhlasta video

Jos haluat evakkoonlähdön muistojuhlasta tehdyn videon 20 eurolla. Soita Ossi Muuriselle 050-5474566 tai sähköpostilla ossi.muurinen@elisanet.fi. Toimi nopeasti!

Vähän erilainen pitäjäjuhla

Tutuissa puitteissa  jälleen kerran hieman erilainen pitäjäjuhla. Suurimman yllätyksen kuulijoille tarjosi juhlaesitelmän pitänyt poliittisen historian professori Timo Soikkanen, joka käsitteli turkulaisten ja karjalaisten kohtaamista sanankäytössä. Yleisö sai nauttia mehevistä jutuista. Jos joku odotti poliittisen historian esitelmää, hän saattoi pettyä.  Ohjelmaan kuului viime vuoden tapaan kyläkohtaiset tapaamiset väliajalla.

Säätiön hallintoneuvoston vastavalittu jäsen Liisa Pulkkinen kertoi omasta karjalaisesta taustastaan tervehdyspuheessaan. Puhe luettavissa tästä.

Musiikista vastasi muutaman vuoden tauon jälkeen Turun veteraanisoittajat Reijo Aholan johdolla. Sisääntulomusiikin ohella he esittivät Heili  Karjalasta, Ilta Kannaksella, Syysillan tuuli ja Äänisen aallot, joissa laulusolistina oli Keijo Lehto. Reppurin laulussa solistina oli Reijo Ahola.

Juhlaesitelmässä Timo Soikkanen selvitti Turun Yliopistossa toimineiden viipurilaisten professoreiden kohtaamista varsinaissuomalaisten kanssa. Otteita esityksestä tulossa myöhemmin tähän.

Ansiomerkkejä saivat sekä Helsingin että Turun Kuolemajärvi-kerhoissa ansioituneet. Turun kerhosta hopeisen merkin saivat Liisa ja Pertti Sirkiä. Helsingin kerhon puuhanaiset Sinikka Hovi. Heljä Räty ja Liisa Vihko saivat Karjalan Liiton pronssiset ansiomerkit. Aiemmin ansiomerkin saanut Salme Alihanka palkittiin pitkäaikaisesta avustamisesta lehti- ja kirjamyynnissä pitäjäjuhlassa uudella isännänviirillä

Väinö Valtonen ylläpiti pakinallaan Kuolemajärven murretta kertomalla kotikylänsä Viuhkolan vaiheista. Teksti tässä

Juhlassa nähtiin Evakkoonlähdön toukokuisesta muistojuhlasta Ossi Tuusvuoren koostama videoesitys. Juhlan päättäjäissanat esitti juontajana toiminut Seppo Pirhonen Puheen teksti tässä. Yleisö oli juhlassa noin 300.

Väliajalla osanottajat kokoontuivat kyläryhmittäin tapaamaan toisiaan. Lähes jokaisella oli rinnassaan tarralappu, jossa oli koti- tai juurikylän nimi. Myyntipöydillä oli tarjolla niin Kuolemajärvi-säätiön kuin Seivästö-säätiön materiaaleja sekä Auli Muurinen-Kitulan adresseja ja kortteja. Uutuutena oli Kuolemajärven isännänviiri.




Kuolemajärveläisen uusi verkkolehti on avattu

Verkkolehtikuva

Löydät sen viereisestä linkistä Kuolemajärveläinen


Tilaa nyt isännänviiri

Nopein tapa hankkia viiri on tilata se heti Kuolemajärvi-säätiön asiamies Ossi Muuriselta : ossi.muurinen@elisanet.fi tai 050-547 4566.
 
Viirin hinta ilman postikuluja on 60 euroa.  Postikulut säästätte, mikäli esim. tilaatte viirin ennakkotilauksena niin, että tullessanne 14.9.2014 Kuolemajärvijuhlaan lunastatte tilauksenne käteismaksulla myyntitiskillä.

Juhlassa on viirejä myynnissä jonkin verran, mutta ilman ennakkotilausta ei viirin saaminen ole varmaa.

Kuolemajärven isännänviiri, koko 50 x 460 x 12 cm. Läpipainettu lippukankaalle.
Yläosan embleemissä Kuolemajärven perinnevaakuna.
Alaosa punamusta. Normaali viirikiinnitys. Tarkoitettu 8-10 m tankoon.
Sopii omaan käyttöön tai lahjaksi, kotipihalle tai mökkimaisemaan.

Säätiön hallitus hyväksyi heraldikko Tapani Talarin suunnitteleman ehdotuksen perinnevaakunasta, jonka virallinen vaakunaselitys on: Hopeisella kilvellä hakulikoroinen musta tyviö sekä punainen piispanhiippa jossa hopeinen neliöristi.



isannanviiri

Koskettava muistojuhla Kuolemajärven kirkolla

Juhlakansaa

Kauniissa kesäsäässä kokoontui noin170 henkeä Kuolemajärven kirkkomaalle viettämään evakkoon lähdön muistojuhlaa. Väkeä oli tullut neljällä linja-autolla. Juhlan ohjelma sai moneen silmäkulmaan liikutuksen kyyneleen. Paikallisen musiikkikoulun lasten kuoro esitti kolme  neliäänistä laulua, joista yhden suomen kielellä.

Juhla alkoi yhteisesti lauletulla Karjalaisten laululla, jonka jälkeen Kuolemajärvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi (puhe tässä). Juhlan juontajana toimi Mika Akkanen, tulkkina Tatjana Yurina ja esilaulajana Väinö Valtonen. Seuraavaksi laulettiin Karjalan kunnailla, jonka jälkeen säätiön edustajat hallintoneuvoston puheenjohtaja Arvi Akkanen ja Kalevi Kettinen laskivat seppeleet kirkon ja hautausmaan muistomerkille sekä sankarivainajien muistomerkille. Sirkiän sukuseuran ja Koiviston kaupungin(Primorsk) edustajat laskivat kukkalaiteen kirkon muistomerkille.

Krasnaja Dolinan( Akkalan) musiikkikoulun kuoro  esitti ukrainalaisen kansanlaulun sekä Laulun Inarinjärvestä venäjäksi sekä suomeksi On suuri sun rantas autius.

Juhlapuheen piti säätiön hallituksen jäsen Seppo Pirhonen, joka kertasi tiivistetysti Kuolemajärven historiaa ja erityisesti talvi- ja jatkosodan taustaa, tapahtumia, takaisinpaluuta sekä evakkoon lähtöä. 70 vuotta sitten Puheessaan hän korosti miten tärkeää kuolemajärveläisille on ollut päästä entisille kotikonnuille kotiseutumatkoilla ja kokoontua pyhällä paikala kirkkoniemessä. (Puhe kokonaisuudessaan tässä linkissä).

Paikallisten asukkaiden tervehdyksen esitti Yuri Ogloblin. ”Te olette kokeneet sodan kivun, mutta olette onnistuneet selviytymään traagisesta tilanteesta ja rakennatte omassa kotimaassanne onnellista elämää.  Me nykyiset alueen asukkaat ymmärrämme, mitä surua te olette kokeneet sodan vuoksi. Meitäkin on sota koskettanut”  (Puhe tässä linkissä)

Arja Sirkiä esitti Kaija Paasikunnaksen runon Viestintuojat( Teksti tästä). Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Suvivirteen. Sen jälkeen juotiin kirkkokahvit ja lähdettiin tutustumaan Kuolemajärven kyliin. Juhlan ohjelmalehtinen tästä.

Kuoro
Krasnaja Dolinan (Akkalan) musikkikoulun kuoro esitti taidokkaasti kolme laulua.

Kirkon muistokivi

Kirkon muistomerkillä Kuolemajärvi-säätiön, Sirkiän sukuseuran ja paikallisten asukkaiden kukkalaitteet.

Oikealla sankarihaudan muistomerkki, jossa on 91:n kaatuneen nimet.

Sankarihauta
Seppeelnlaskijat Yuri
Arvi Akkanen ja Kalevi Kettinen laskivat seppeleen muistomerkeille. Yuri Ogloblin esitti paikallisten asukkaiden tervehdyksen.
Arja Sirkia Valtonen
Arja Sirkiä esitti Kaija Paasikunnaksen runon Viestintuojat. Väinö Valtonen toimi esilaulajana.

Kuvia juhlasta tulossa myöhemmin lisää.

Kuolemajärven kirkkoniemessä olevan lasten leirin kotisivut

Linkki venäjänkielisille sivuille on www.caravel.ru. Sivuilta voit katsoa Youtube-esitykset, joissa on hienoja kuvia alueelta ja esitellään lastenleirien toimintaa.
Kerromme myöhemmin, miten pitää menetellä, jos ensi kesänä aikoo vierailla kirkkomaalla. Säätiöllä on asista kirjallinen sopimus.


Paimentytön evakkoreissu

Selma Paukku os. Luukkainen kirjoitti vuoden 1994 Kuolemajärveläiseen kuvauksen 13-vuotiaan tytön evakkomatkasta Hatjlahdesta Kämärän aseman kautta Halikkoon. Voit lukea sen tästä. Koskettava kuvaus kertoo siitä, mitä Suomessa tapahtui 70 vuotta sitten juuri näinä päivinä.


Helsingin Kuolemajärvikerho

Helsingin Kuolemajärvikerhon tapaamiset keväällä 2014 /http://merjakalenius.wordpress.com/2014/02/11/helsingin-kuolemajarvikerho/

Tiedotamme toiminnastamme useita väyliä käyttäen kuten sähköpostilla, Facebookissa, Kuolemajärvi-säätiön kotisivulla http://www.kuolemajarvi.fi/. Nyt myös http://merjakalenius.wordpress.com/2014/02/11/helsingin-kuolemajarvikerho/ Jos sähköpostiosoitteesi muuttuu, ilmoita siitä merja.kalenius@elisanet.fi.

 


Kuolemajärven murretta

Kuolemajärven murretta voit kuunella tästä linkistä: http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/8a_kuolemajarvi.mp3
Puhujana on Seivästöllä syntynyt Ville Rusi. Näyte on mukana Suomen murrekirjassa, josta kirjoitin Forssan Lehden Urjalan kulmilta palstalla 25.1013. Voit lukea sen tästä linkistä:http://personal.inet.fi/koti/seppo.pirhonen/juttu.htm#uk4213
Kaikki kirjan murrenäytteet löytyvät kotimaisten kielten keskuksen sivuilta www.kotus.fi/suomenmurrekirja

Seppo Pirhonen

 

Kuolemajärveläiset-sivu avattu Facebookissa
Tarkoituksena on luoda elävä sivusto kuolemajärveläisille, heidän jälkeläisilleen ja muillekin Kuolemajärvestä kiinnostuneille. Keskusteluilla, muisteloilla, tarinoilla ja valokuvilla luomme kuvan elämästä Kuolemajärvellä. Tarinoiden avulla toivottavasti saamme myös nuoremman polven kiinnostumaan juuristaan ja etsimään ja löytämään sukulaisia, vanhempien/isovanhempien naapureita ja tuttavia. Katso tästä



Kuolemajärven ja Agricolan liittymäkohdista tietoa täältä

Jos huomaat jonkin virheen tai vanhentuneen tai jopa väärän tiedon näillä sivuilla, niin ilmoita siitä sivustopalautteella sivuston ylläpitäjälle. Yhdessä paremapaa!


Muista ilmoittaa uusi osoitteesi, kun muutat. Muitakin tietoja voit kertoa meille itsestäsi tässä linkissä. Miss Sie oot?

 
Kansi 2013

Länsi-Kannaksen kaunis merenrantapitäjä
Mikael Agricolan kuolinpaikka
Talvisodan Summan taistelujen tapahtumapaikka
Sivut päivitetty 3.10.2014 Seppo Pirhonen/Urjamedia