Kuolemajärven kotisivut

Etusivu
Perinnevaakuna

Agricola
Ajankohtaista
Aineistotilaukset
Arkisto
Helsingin kerho
Historiaa
Inkisten suku
Kartta
Kuolemajärveläinen
Kuolemajärvi-säätiö
Kuvia
Kylät
Laulut
Linkit
Miss Sie oot?
Muistomerkit
Osoitteet 1952
'

Pitäjäjuhla 2019

Pitäjäjuhla 2017
Pitäjäjuhla 2016
Pitäjäjuhla 2015
Pitäjäjuhla 2014
Pitäjäjuhla 2013
Pitäjäjuhla 2012
Pitäjäjuhla 2011

Pitäjäjuhla 2010
Pitäjäjuhla 2009
Pitäjäjuhla 2008
Pitäjäjuhla 2007
Pitäjäjuhla 2006
Pitäjäjuhla 2005




Kirkkomaalla olevan lasten lerikeskuksen kotisivu

www.caravel.ru

Karjala-lehden Kuolemajärvi-liite 1974

Facebooklogo Kuolemajärveläiset Facebook:ssa

FblogoJuuret Kuolemajärvellä

Mikael Agricola-seura

Tietosuojaseloste

Kirjaesittely Askaisten kirjastossa keskiviikkona 30.10. klo 17.00–19.00

Tietokirjailija Seppo Pirhonen esittelee kirjaa Kuolemajärvi ei kuollutkaan. Kuolemajärvi-säätiön asiamies Tytti Sokura kertoo muista säätiön kirjoista ja Kuolemajärveläinen-lehdestä. Mahdollisuus ostaa uutuuskirja 30 e signeerattuna. Kahvitarjoilu Tervetuloa!

Ei kuollutkaan

Esite kirjasta

Haluat tietää, mutta ei ole ketään keltä kysyä. Ensimmäisestä lähdöstä Karjalasta on 80 ja viimeisestä 75 vuotta. Kuolemajärvellä aikuisuutta eläneitä ei juuri ole. Tiedät, että sinulla on kuolemajärveläisiä juuria ja tahtoisit tietää enemmän esivanhempiesi elämästä.

Tämä kirja on juuri sinulle. Painopiste on sotien jälkeisessä elämässä Varsinais-Suomessa ja muualla. Saat perustiedot Kuolemajärven historiasta, sota- ja evakkoajasta. Uutta tietoa siitä, miten yhteiselämä uusien kotiseutujen asukkaiden kanssa alkoi sujua.

Kuolemajärvi ei kuollutkaan. Nimikkosäätiö jakoi opintoavustuksia,
kustansi historian ja kuvateoksen, järjestää pitäjäjuhlan,
julkaisee lehteä, ylläpitää kotisivuja, vaali ja siirtää perinnettä monin tavoin.

Kirjassa on 470 sivua yli 400 valokuvaa ja 40 karttaa ja graafia. Koko B5. Tutustut omiin julkkiksiimme, luet kotiseutumatkoista, murteesta ja elämästä venäläistyneellä Kuolemajärvellä. Samoissa kansissa tieto, muistot ja tunne. Niiden avulla kuolemajärveläisyys elää meissä ja jälkipolvissa. Jatka ketjua ja liitä oma lenkkisi siihen.

Kirja julkaistiin Kuolemajärvi-juhlassa 8.9.19. hinta 30 e. Voit tilata myös Tytti Sokuralta. 040 848 5560 tai tytti.sokura@gmail.com Lähetetään pakettina, jolloin lisätään postikulut.

Kuolemajärvi-juhla su 8.9.2019

Yleisöä

Juhlasta enemmän linkistä Pitäjäjuhla 2019 Videoesitys vuoden 1992, 1998 ja 2000 juhlista Youtubessa. kirjoita osoiteriville: https://youtu.be/xSAno8mAtco.


Kuolemajärveläinen-lehti 2019

Kuolemajärvi-juhlasta 2018
70-vuotiasta säätiötä juhlittiin
Karjalaiset voivat ymmärtää saman kohtalon kokoneita

Mitä Helsingin Kuolemajärvi-kerholle kuuluu?
Hallintoneuvoston jäsenet esittelyssä
Karjalaisuus on elämäntapa
Ukin kanssa juurillani
Janican matka
Karjalaisten kylässä ja Lautarannassa
Pappani muistolle
Pappan jalanjäljissä Karjalassa
Lukkarin sisarusten matka juurilleen Taatilaan
Amalia-mummon maisemissa
Matkalla Mutalhdessa
Keäspäivä Muurilan rannalla
Kandasta Seivästölle ja Muurilaan
Näkymättömien lankojen mysteeri
Tiedon muruja metsästämässä
Sotaa karkuun Karkkuun
Muistoja Seivästöltä ja evakkotaipaleelta Matkusta
Komea historiiki T. Rusi Oy:lle
Millainen oli vastavalmistunut seurakuntatalo?
Linnoitustöistä talvisotaan
Otso kirjoitti kahdeksan laudaturia ja eximian
Kananhoitoa Kuolemajärvellä
Juhlasormikkaat Koivistolta

Tieto, muistot ja tunne samoissa kansissa
Hautamuistomerkki Urjalan hautausmaalle
juhlapuhujana Joni Lindeman
Messussa saarnaa Heli Inkinen
Juhlan ohjelma

Tulossa postissa tilaajille elokuun lopulla ja syyskuun alussa

 

Kestotilaus 10 e.
Tilaa Tytti Sokura 040 848 5560 tai tytti.sokura@gmail.com

Kansi 2019

Kansikuvassa Anni, Sanna ja Santeri Nenonen Kuolemajärven matkalla kesäkuussa 2019.


Tilaa nyt isännänviiri

 
Viirin hinta ilman postikuluja on 60 euroa. 

Kuolemajärven isännänviiri, koko 50 x 460 x 12 cm. Läpipainettu lippukankaalle.
Yläosan embleemissä Kuolemajärven perinnevaakuna.
Alaosa punamusta. Normaali viirikiinnitys. Tarkoitettu 8-10 m tankoon.
Sopii omaan käyttöön tai lahjaksi, kotipihalle tai mökkimaisemaan.

Säätiön hallitus hyväksyi heraldikko Tapani Talarin suunnitteleman ehdotuksen perinnevaakunasta, jonka virallinen vaakunaselitys on: Hopeisella kilvellä hakulikoroinen musta tyviö sekä punainen piispanhiippa jossa hopeinen neliöristi.

isannanviiri

Kuolemajärven murretta

Kuolemajärven murretta voit kuunella tästä linkistä: http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/8a_kuolemajarvi.mp3
Puhujana on Seivästöllä syntynyt Ville Rusi. Näyte on mukana Suomen murrekirjassa, josta kirjoitin Forssan Lehden Urjalan kulmilta palstalla 25.1013. Voit lukea sen tästä linkistä:http://personal.inet.fi/koti/seppo.pirhonen/juttu.htm#uk4213
Kaikki kirjan murrenäytteet löytyvät kotimaisten kielten keskuksen sivuilta www.kotus.fi/suomenmurrekirja

Seppo Pirhonen

 



Kuolemajärven ja Agricolan liittymäkohdista tietoa täältä

Jos huomaat jonkin virheen tai vanhentuneen tai jopa väärän tiedon näillä sivuilla, niin ilmoita siitä sivustopalautteella sivuston ylläpitäjälle. Yhdessä paremapaa!


Muista ilmoittaa uusi osoitteesi, kun muutat. Muitakin tietoja voit kertoa meille itsestäsi tässä linkissä. Miss Sie oot?

 

 

Etusivu 2018

Lehti 2017

Lehti 2106

Kansi 15

Kansikuva 2014
Paras pitäjälehti 2014

Länsi-Kannaksen kaunis merenrantapitäjä
Mikael Agricolan kuolinpaikka
Talvisodan Summan taistelujen tapahtumapaikka
Sivut päivitetty 22.10.2019 Seppo Pirhonen/Urjamedia