Hietasen kyläsivu

Asukkaat
Kyläkuvaus
Kuvia
 
       

Hietasen kylä (Laasola n:o 2) 1939

Talot Kolkkalasta asemalle päin tullessa:

1. Kaapre Hietasen talo (Talon nimi Mattila)
Gabriel (Kaapre) Hietanen
puoliso: Vilhelmiina o.s. Rusi
lapsi :Lahja
Kaapre Hietasen äiti Matilda Hietanen

2. Mala Rastaan talo
Malakias( Mala) Rastas
puoliso: Amalia o.s. Hietanen
lapset Vilho ja Markku (tyttäret: Tyyne, Helmi, Kerttu ja Sirkka eivät enää asuneet kotona)

3. Väinö Hietasen talo (Talon nimi Uuskoivikko)
Väinö Hietanen
puoliso: Hilja o.s. Loukonen
lapset: Viljo, Helvi, Elli ja Mirja
Väinön sisaret Emilia ja Emma Hietanen

4. Konsta Hietasen talo (talon nimi Kotimäki)
Konsta Hietanen
puoliso: Alina o.s. Hiironen
lapset: Hilkka, Oiva, Unto Aarne ja Ella
Konstan veli Eino Hietanen
Konstan sisaret: Amalia, Elina ja Hilda Hietanen

5. Jaakko Pullin talo
Jakko Pulli
puoliso: Loviisa
lapset: Lilja, Jaakko, Uolevi, Aino, Alma Inkeri, Maire ja Erkki

6. Armas Puhakan talo
Armas Puhakka
puoliso: Emilia o.s. Hörkkö
lapset: Kerttu ja Pentti

7. Taavetti ja Väinö Rusin talo (Ylä-Rusila)
Taavetti Rusi
puoliso: Elina o.s. Hiironen
lapset: Tauno, Eila, Eero, Hannu, Urho, Anneli ja Irja (tyttäret Aili ja Saimi eivät enää asuneet kotona)

Väinö Rusi
puoliso: Hilja o.s. Kurki
lapset: Aimo, Kaija, Kaino ja Reino

Taavetin ja Väinön isä Abram Rusi

8. Arvo Ahtiaisen talo
Arvo Ahtiainen
puoliso: Ida o.s. Rusi
lapset: Helmi ja Toini
(tytär Lempi ei enää asunut kotona)

9. Salomon Rusin talo
Salomon Rusi
lapset: Heimo, Tauno ja Raija

10. Amalia Laasosen talo
vuokralla asui Risto Savolainen
puoliso: Hilma o.s. Jyrkmamia
lapset: Aimo, Erkki, Aarne, Anneli ja Pentti

11. Pekka Parkin perikunnan talo
leski: Maija-Liisa Parkki
lapset: Toimi Parkki, puoliso Elina o.s. Kurki, lapset Annikki, Aira ja Anja
Emil Parkka
Kirsti Parkki
Viljo Parkki
Lilja Parkki
Hilkka Parkki

12. Eeva-Liisa Jyrkmamian talo
Eeva-Liisa Jyrkmamia
lapsenlapsi: Veikko Jyrkmamia

13. Matti Kettisen talo
Matti Kettinen
sekä vuokralla asuivat:
Vilho Rusi
puoliso: Sylvi o.s. Mäkeläinen
lapset: Toivo ja Kaarina

14. Anni Rusin talo
Anni Rusi o.s. Kettinen
tytär: Hilma Rusi
tyttärentytär. Kerttu Rusi

15. Beata Laasosen talo
Beata Laasonen
lapset: Alma, Alina, Väinö ja Hilja

16. Emil Purhon talo
Emil Purho
puoliso: Laina o.s. Hietanen
lapsi: Yrjö Hietanen

17. Jussi Kurjen talo
Juho (Jussi) Kurki
puoliso: Loviisa o.s. Toivonen
lapset: Martta Kurki ja Martti Kurki
lapsenlapsi: Eila Kurki
Loviisan äiti Eeva Toivonen

18. Mikko, Taavetti ja Abram Hiirosen talo
Mikko Hiironen
puoliso: Ida o.s. Inkinen
lapset: Aimo ja Sinikka

Abram Hiironen
puoliso: Alviina o.s. Inkinen
lapset: Elsa, Aarne, Irja, Toivo, Hannes, Pentti, Raimo ja Helvi

Mikon ja Abramin veli Taavetti Hiironen
Mikon ja Abramin sisar Hilja Hiironen

19. Taavetti ja Vilho Hiirosen talo
sisarukset: Maria, Taavetti ja Vilho Hiironen sekä heidän äitinsä
Regina Hiironen o.s. Tähkäpää

20. Ester Sysmäläisen talo
Ester Sysmäläinen
lapset: Tauno, Elsa ja Mikko

21. Edvard Rusin talo
Edvard Rusi
puoliso: Amalia o.s. Soittu
lapset: Eino, Irma, Esko, Raili ja Jouko

22. Anton Pentikäisen talo
Anton Pentikäinen
puoliso: Edla o.s. Rytkönen
lapset Ada Rytkönen, Linda Pentikäinen ja Helena Pentikäinen eivät enää asuneet kotona.

 

 


Elsa ja Tauno Rusin kertomaa Hietasen kylästä:
Muistelma Hietasen kylätien varrelta

Hietasen kylä eli virallisesti Laasola no 2 sijaitsi Kuolemajärven länsirannalla Kolkkalan ja Pentikkälän kylien välissä. Järven toisella puolella näkyi Pappilanniemi ja Kirkkoniemi. Kylän pellot sijaitsivat pääasiassa kylän ja Koiviston radan välissä, mutta radan toisella puolella oli Heinäsiin niitty ja Sotkan pellon rata katkaisi. Kylään kuului Yläkylä maantien varrella ja Alakylä järven rannassa. Koulua kylän lapset kävivät Kolkkalassa. ja lähin kauppa oli asemala Pentikkälässä, mutta talvella pääsi myös jään yli kirkolle kaupalle. Myös Koiviston kauppalassa käytiin kaupassa ja myytiin maataloustuotteita.

Yläkylässä Kolkkalasta päin tullessa ensimmäisenä oli Kaapre Hietasen talo, jossa oli umpipiha sekä yhteinen riihi naapuritalon Mala Rastaan kanssa, joka oli kylän seppä. Malan vaimo Amalia oli hieroja ja kansanparantaja. Hän teki parantavia kääreitä mustan lampaan villasta, johon lisäsi monenlaisia aineita. Amalia osasi myös hoitaa nyrjähtäneitä niveliä ja vetää ne takaisin paikoilleen.

"Pippuripuu"

Hietasen Kaapren ja Malan yhteisen riihen kohdalla pellolla kasvoi iso omenapuu, jota sanottiin pippuripuuksi. Omenat olivat pieniä peukalonpään kokoisia ja kovin karvaita maultaan. Silti ne maistuivat syksyllä koulumatkalla sen jälkeen, kun koulumatkan varrelta Korkiaojankankaalta oli puolukat jo syöty. Mala Rastaan mäen päällä olevan hirsitalon jälkeen oli pajarakennus.

Väinö Hietasen vaalea talo oli kauniissa koivikossa, talon nimi oli Uuskoivikko. Väinön sisar Emma oli ompelja ja ompeli kyläläisille. Aivan Väinö Hietasen talon vieressä oli Eino ja Konsta Hietasen talo. Kosta oli lautamies ja istui käräjiä. Talon naiset tekivät paljon käsitöitä ja ennen naimisin menoa 30-luvun alkupuolella Anna Hietanen kutoi kutomakoneella villapaitoja ja muita villavaatteita. Myöhemminen Puhakan Kerttu osti kutomakoneen Annalta ja alkoi kutoa villavaatteita.

Tien vasemmalla puolella hieman kauempana tiestä oli Jakko Pullin talo. Jaakko Pulli oli entinen merimies Seiskarista, mutta Hietaselle 20-luvun alussa muutettuaan hän alkoi viljellä maata. Lisäksi hänellä oli Koiviton kauppalassa iso talo, jossa asui vuokralaisia. Pullin talon jälkeen tien toisella puolella oli Armas Puhakan punainen talo. Puhakat muuttivat Hietaselle 20- ja 30-luvun vaihteessa. talon miehet Armas ja Pentti kävivät rakennustöissä.

Koppelissa pelattiin

Seuraavana olikin tien vasemmalla puolella Taavetti ja Väinö Rusin talo. Pihan reunassa oli suuria omenapuita ja tien toisella puolella riihirakennus sekä koppeli, joka oli aidattu nurmikenttä. Kopelissa lapset pelasivat pallopelejä kuten kuningasta ja pesäpalloa. Siinä kasvoi myös iso kuusi, johon salama osui kesällä 30-luvulla ja pirstoi koko puun palasiksi.

Arvo Ahtiaisen hirsitalo oli seuraavana. Arvo oli suutari ja teki jalkineita kyläläisille ennen kumisaapasaikaa. 30-luvulla Arvo aloitti muuraustyöt ja kävi muuraamassa tiilinavettoja Tauno Rusin kanssa. Hanslankarina oli arvon tytär Lempi. Arvolla oli myös gramofoni, jota kylän nuoret kävivät kuuntelemassa ja tanssimassakin. Savikiekkolevyistä muistuu mieleen mm. Nikkelimarkka, Kyllikki-valssi ja muita Malmstenin lauluja.

Seuraavina olivat tien oikealla puolella koivumetsikön reunassa Salomon Rusin hirsitalo ja siitä eteenpäin metsän reunassa talo, jossa asui Risto Savolainen. Sitten oltiinkin jo Rantalan mäellä. Mäki oli saanut niemnsä Rantalan talosta, joka oli jo purettu pois ja jäljellä oli vain kolme isoa pihlajaa. Tie kulki U-kirjaimen muotoisen mutkan ja mäen alta lähti tie Alakylään järven rantaan.

Alakylässä

Alakylässä oli Pekka Parkin punainen talo ja vähän matkaa siitä Eeva-Liisa Jyrkmamian harmaa hirsitalo. Jyrkmamian Ieva-Liisa oli kansanparantaja ja verensulkija. Vieressä oli Matti Kettisen talo. Hän oli koko kylän "eno". Seuraavassa mökissä asui Martin sisar Anni Rusi tyttärensä Hilman kanssa. Hilmaa puolestaan sanoi tädiksi koko muukin kylä veljen lapsien lisäksi.

Alakylässä oli myös Beata Laasosen talo. Talon vieressä oli savikuoppa, josta oli otettu savea kirkonrakenuksen. Talvella laskettiin mäkeä Beatan mäestä. Muita mäkiä oli Haaramäen rantamäki ja uimakiven ranta, josta laskettiin järvelle. Kesällä uistiin uimakiven rannassa. Kylän lapset onkivat kaloja rantakivillä Harkkusiin päin ja saaliiksi saatiin ahvenen ja särjen sinttejä.

Rantalan mäellä

Alakylästä takaisin Rantalan mäen alle tullessa oli Emil Purhon mökki. Emil oli kalastaja ja Laina ompelija. Tien kääntyessä vasemmalle mutkassa oli Juho Kurjen hirsitalo ja umpipiha. Kuren Loviisa keräsi muurahaisen munia. Hän juoksutti niirä riihen edessä ja myi munat Viipuriin. Loviisan äiti "Kuren mummo" kävi ostamassa taloista kananmunia ja myi ne sitten Koiviston kauppalassa.

Seuraavana oli Mikko, Abram ja Taavetti Hiirosen valkoinen talo ja pihapiiri, jossa oli iso puutarha omenapuineen ja marjapensaineen. Iso riihirakennus oli tien oikealla puolella mäellä. Talossa pidettiin maanviljelysseuran neuvontaa sekä seuroja. Posti-Aaprami (Latun Aapram), joka kuljetti postni Kolkkalaan ja Hietasele, toi postin Hiirosille sekä Anttilan Hietasen Konstan taloon kolme kertaa viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin sekä perjantaisin ja näistä taloista kyläläiset sitten hakivat oman postinsa.

Aivan vieressä oli Taavetti ja Vilho Hiirosen vaalea talo, jossa oli umpipiha sekä pihan ja tien välissä koppeli, jossa kasvoi iso villiomenapuu "pippuripuu" sekä humalaköynnös, josta otettiin humaloita (humalantähkiä) esim. simaan. Tien toisella puolella oli kuusiaita. Kuuset olivat 30-luvulla suuria, ne oli istuttanut jo Taavetin ja Vilhon isoisä.

Tie kääntyi vasemmalle riihirakennuksen kohdalla ja jonkin matkaa eteenpäin pienen mutkan jälkeen tuli Ester Sysmäläisen talo. Ester Sysmäläisen äiti Mari Hentula oli hyvä kertomaan juttuja ja erilaisia asioita. Hän kuoli 30-luvulla..

"Raasseli!

Seuraavana oli Eeti Rusin hirsitalo. Eeti oli "raasseli", hän osti eläimiä, teurasti ne kotona ja myi lihat. Heillä asui myös Eetin setä Samuli Rusi, joka oli koko kylän "Samul-setä". "Samul-setä" oli hyvä tarnioiden kertoja. Hän kerösi myös muurahaisen munia ja myi ne Viipuriin.

Hietasen kylään kuului vielä Anton Pentikäisen hirsimökki mäellä isoine omenapuineen. Pihalta oli kaunis näköala järven yli kirkolle, Pappilanniemelle ja kauemmaksikin. Edla oli hieroja sekä hän myös kuppasi. Hän oli taitava käsistään ja teki puuesineitä, kaiversi koristeellisia puuleivejä ja veisti puulehmänkin. Hän rakensi itselleen uuden hirstitalon ja teki itse uunitiilet sekä muurasi uunin. Väliaikana hän muurasi uunin myös Eeva-Liisa Jyrkmamian taloon. Edla kasvatti myös erikoisia kukkia sekä kuivakukkia, joita siihen aikaan sanottiin ikikukiksi.

Julkaistu Kuolemajäreläinen 2001