Kuolemajärven
kotisivut |
|
Kunnioitetut siirtokarjalaiset ja sotiemme veteraanit,
Kaipuu Karjalaan ja kiinnostus Karjalaan on karjalaisten säätiöiden sekä karjala- pitäjä- ja sukuseurojen aktiivisuuden lähde ja toiminnan ehtymätön voima. Kaipuu kotiin Karjalaan sai evakkoperheet uudestaan liikkeelle talvisodan jälkeen, heräsi toivo ja usko kotiinpaluusta. Mahdollisuus kotiinpaluuseen osoittautui silloin väliaikaiseksi. Te kuolemajärveläiset ja sukulaisenne aikanaan olette tuoneet Varsinais-Suomeen karjalaisen heimomme rikkauden; karjalaista vilkkautta, sitkeyttä ja sopeutumiskykyä sekä vahvan yhteisöllisyyden ja vilkkaan sosiaalisen kanssakäymisen mallin. Sotien jälkeisen asutustoiminnan suuri viisaus oli osoittaa entisille naapureille uusia asuinsijoja samoilta paikkakunnilta. Syntyivät lukuisat Karjalaseurat ja myös joitakin vuosia sotien päättymisen jälkeen perustettu oma Kuolemanjärvi Säätiönne, joka on menestyksellä vaalinut kuolemajärveläisiä perinteitä ja karjalaista kulttuuriamme. Karjalaisjärjestömme tekevät merkittävää yhteistyötä menetetyn Karjalan alueella, nykyisin yleensä melko hyvin toimivassa yhteistyössä venäläisten kanssa. Karjalan Liiton rooli keskusliittona on toimia kokovana organisaationa. Karjalan Liitto on jäsentensä summa. 2000 -luvun alkupuolella toteutettiin Opetusministeriön rahoittama hanke, jossa merkittiin karttoihin vanhat luovutetun alueen hautausmaat. Turkulainen ulkoministeri Ilkka Kanerva toimitti nuo liittomme kokoamat hautausmaakartat kollegalleen ulkoministeri Lavroville vuonna 2007. Karjalan Liitto tukee ja kannustaa jäsenistöä ja jäsenyhteisöjä karjalaisen kulttuurin tallentamisessa ja uudistamisessa. Karjalaisille tuleville sukupolville on tärkeää, että historiaa on tallennettu. Nyt tiedämme, että Venäjällä Karjalan nykyiset, etenkin nuoremmat asukkaat ovat myös kiinnostuneita kuulemaan meille rakkaan Karjalan historiasta ja ovat osoittaneet myös kiinnostusta sen vaalimiseen. Uudenlaista yhteistyötä on jo syntynyt museoita rakentaen ja vanhoja hautausmaita tutkien ja suojellen. Toivotaan, että Äyräpään kenttähautausmaan alueelle tehdyn aidat ja yksityisen alueen rajaaminen selvitetään pikimmiten. Ehkä syynä on tietämättömyys eikä paha tahto. Liittokokouksessa jäsenet vahvistivat liiton strategian ja tulevan toiminnan tavoitteet. Liiton jäsenet itse kirjasivat ja määrittivät nuo tavoitteet. Yhtenä tärkeänä asiana on sosiaalisen median käyttö. Teidän säätiönne on sen jo ottanut käyttöön omin facebook –sivuin. Kaikilla jäsenyhteisöillä on tavoitteena nuorempien sukupolvien saaminen mukaan toimintaan. Kuolemajärveläinen -lehdessänne Onni Valtonen kirjoitti vuonna 1994 pohtien karjalaisuuden tulevaisuutta. Evakkosukupolven vähenemisen todeten Valtonen esitti kysymyksen: Kyllä – toiminta jatkuu ja uusia sukupolvia tulee mukaan. Karjalaisuus uudistuu. Teidän säätiötänne voi onnitella, säätiön hallituksessa on vastuu siirtynyt uusille sukupolville. Eikä vain säätiönne ole uudistunut. Karjalan Liitossa jäsenyhteisöjen rakenne uudistuu, pienten paikkakuntien karjalaseurat yhdistävät voimiaan, kuntien yhdistyminen on tässä myös joillakin paikkakunnilla osasyynä. Merkittävin muutos 2000 -luvulla on ollut karjalaisten sukuseurojen määrän jatkuva kasvu. Myös kuolemajärveläisiä sukuseuroja on perustettu ja liittynyt Karjalan Liittoon. Karjalaisuus kiinnostaa ja jokainen sukupolvi kokee karjalaisuuden omalla tavallaan ja tekee omaa karjalaista kulttuuriaan, kuten Turun juhlilla kuultu Liljan loiste – yhtye myös osoitti karjalaisessa klubi-illassa Linna-teatterissa. Itse olen lähtenyt mukaan Etelä-Suomen Lumivaaraisiin kummitätini, äitini sisaren, kutsusta 1980 –luvulla. Silloin omat poikani olivat pieniä, eivät vielä kouluiässäkään. Kutsukaa aktiivisesti nuorempia mukaan. Kuolemajärvi -kerhot tarjoavat karjalaista toimintaa ja niiden kautta saa yhteyden omaan ja suvun historiaan. Kirjallisuus on keskeinen osa kansakunnan identiteetin luojana, kirjastot ovat kansakunnan muisti. Kansallispuvut ovat keskeisiä esteettisen historiamme elävinä, toimivina tallenteina. Olen koulutusammatiltani kotiteollisuusopettaja Fredrika Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistosta Hämeenlinnasta. Siksi haluan esittää sydämelliset kiitokset Kuolemajärvi Säätiölle Kuolemajärven naisen kansallispuvun tarkistustyöstä ja puvun uusimisesta. Se on ollut todellinen kulttuuriteko. Kuolemajärven naisten puvun työryhmässä on ollut myös entinen opettajani Leena Stenberg. Hyvät herrat, kansallispuvut ovat myös edullisia juhlavaatteita. Itse olen ensin kutonut kankaat ja sitten ommellut tämän muinaispuvun. Tämä on Tuukkalan muinaispuku. Pukuun liittyvät arkeologiset löydät ovat Tuukkalasta, se on lähellä Hirvensalmea, joka on isäni syntymäpaikka. Kuolemanjärven naisen puku kuvastaa kulttuurista vaikutusta sekä lännestä että idästä. Ruudullinen hamekangas viittaa vaikutteisiin, joita on saattanut tulla Suomenlahden kautta lännestä. Itäisestä vaatetusperinteestä kertoo paidan rekko eli kaunis mutta vaativa kirjailtu paidan edusta. Toivon, että puvun tekoon on moni innostunut ja että se näkyisi ensi kesän karjalaisjuhlien juhlakulkueessa. Ensi kesänä kokoonnutaan Karjalaisille kesäjuhlille Lahteen. Ensi vuoden teema liitossa on ”Karjalaiset kädentaidot” ja yksi syy teemavalintaan on se, että Lahti on yhdessä Helsingin kanssa saanut maailman muotoilupääkaupungin arvon vuodeksi 2012.
Arvoisa juhlayleisö Tänään juhlitaan kansalliskirjailijamme Juhani Ahon syntymän 150-vuotispäivää. Hän oli yksi karelianisteistamme, 1800-luvun lopun karelianismi vaikutti myös Juhani Ahoon. Rakkaat karjalaiset, kuolemajärveläiset ja kulttuurimme ystävät. Kiitos ilosta saada olla mukana juhlassanne.
|