Pihkalan
kujasilta
Pihkalan elinkeinorakenne oli hyvin maatalousvaltainen, siihen liittyen
karja- ja metsätalous. Mylly ja paja kuuluivat kyläyhteisöön.
Ne olivat elintärkeitä maatalouden kannalta. Viljakasvien
ja omenaviljelysten jalostamiseen keskityttiin myös monessa talossa.
Kylässä asui myös työntekijäperheitä,
jotka olivat monitaitoisia, työskennellen maataloudessa, metsä-,
rakennus- ja remonttitöissä sekä ennen sotaa linnoitustöissä.
Yhtenä tyypillisenä piirteenä kylässä näkyvät
"kujaset" antoivat oman leimansa kylän ilmeelle. Karjan
paimentamiseen alun perin tarkoitetut aidatut alueet ulottuivat aivan
asutusten läheisyyteen. Viljelmiä kylässä oli vain
16, mutta ne olivat keskimääräistä suurempia. Omaehtoinen
kalustus oli lisääntynyt ja karjalle haettiin lisäravintoa
järviruokoa niittämällä.
Viipuriin
kulkeva tie antoi Pihkalalle myös oman leimansa. Työllisyystöinä
maatietä parannettiin 30-luvulla. Pyssylänmäki ja Järvenpään
mäet madallettiin, jotta liikenteen oli helpompi kulkea. Konstantin
Kluss omisti kymmenpaikkaisen rättikattoisen linja-auton, jolla
aika ajoin kyläläisetkin pääsivät ajelemaan,
joutuen sitä sitten joskus työntämäänkin, koska
tehoa moottorista ei riittänyt. Normaalistihan ihmiset komennettiin
pois kyydistä mäen alla, jotta auto pääsisi ylös
mäen päälle. Kluss oli yksi Pihkalassa olevia venäläissyntyisiä
henkilöitä. Alun perin huvila-asukkaiksi tai emigranteiksi
tulleista perheistä osa oli jäänyt pysyvästi asumaan
Kuolemajärvellekin..
Netschjeffin
pitsihuvila
Yksi näistä venäläistaustaisista oli pietarilainen
lääkäri Nikolai Netschajeff, joka asusti kuuluisassa
venäläistyyppisessä "hienossa pitsihuvilassa",
jossa oli harvinaisuutena neljä verantaa. Huvilassa asui myös
talousapulainen Olga Seppänen. Pihapiirissä asui Kronstadin
pakolainen seppä ja tinaaja Fausti, saksalainen Haasen perhe sekä
Alina Hyvösen äiti Anna-Mari Vyyryläinen. Pihapiirissä
asui myös "Jäätelö-herra" - Ivantseff.
Jäätelö-herra suoritti jäätelön valmistuksen
Rautamäen tiloissa. Kaupittelun hän suoritti myös itse
ympäristökylissä. Netschajeff omisti myös melkoisen
maatalous ja metsätilan. Tilaan kuului "Lohilammikko"
ja yli 200 maukkaan ankan ankkatarha. Maataloustöihin osallistui
mm. Eino Kiskonen.
Aholla leikkivät lapset
Luonnon
kauneutta Pihkalanssa oli paljon, kuten muuallakin Kuolemajärvellä.
Kylän laidalla oli "AHO", jossa kylän lapset viettivät
usein aikaansa hyppien hiekkakuopan reunoilta. Aholla poltettiin juhannuksena
kokko ja sinne kyläläiset kokoontuivat tapaamaan toisiaan.
Aholta oli runsas kilometri Liesjärvelle, jossa oli kaksi pientä
saarta. Alueella esiintyi runsaasti lintuja. Kylän kauneimpia alueita
oli ns. "Myllylampi", josta vesi virtasi myllysulkuun. Siitä
mylly sai käyttövoimansa. Itse lampi oli noin 30 metriä
leveä ja n 200 m pitkä, muodostaen pienen niemekkeen, jolla
sijaitsi myllärin asunto - todella kauniilla paikalla.
Lohilammikolla
pyydettiin koukuilla
Netschajeffin
pihapiirin läheisyydessä oli Lohilammikko, kooltaan n. 40
m leveä ja vajaan 100 m pitkä. Se oli vuosisadan vaihteessa
tehty lapsityönä. Lammikon keskellä oli pieni saari ja
siellä huvimaja. lammikon ja saaren rannat oli kivetty runsaan
metrin korkeudelle. Lampeen virtasi kirkas ja kylmävetinen puro.
Ylä- ja alajuoksulle oli tehty sulut, mutta lohenpoikaset olivat
silti levinneet joka puolelle. Pikkupoikien mieliharrastus oli pyydystää
niitä "koukuilla", joissa oli noin 60-80 cm siima sidottuna
keppiin, joka painettiin puron rantapenkereeseen.
Kirkonkylästä
tultaessa Pihkalan järvenpään mäkeä alas, avautui
huikea näkymä. Hatjalahden järvi oli vasemmalla upeine
hiekkarantoineen. Kaksi upeaa suurta mäntyä oli kasvanut melkein
tien päälle. Taidemaalari Jussi Akkanen kävi useasti
ikuistamassa näkymää eri kulmilta.
Pyssylän mäkeä noustessa alkoivat kylän talot.
Talot
ja niiden asukkaat v. 1939
1.Karhu
Emil, vaimo Alisa, lapset: Väinö Hilkka, Hellin ja Aini.
Uuno ja (Tyyne?) Karhun lapset: Alvar ja Lilli, Kirsti
Emilin äiti Maria Karhu.
Emil Karhu oli maatalouden harjoittaja. Aktiivinen kirkkokuorolainen
tuurasi kanttoriakin.
Hän toimi myös pyhäkoulun opettajana. Suojeluskunta kuului
hänen harrastuksiinsa, samoin
näytteleminen teatterissa.
2.Evesti
Niko (postiniko), vaimo Elin ja lapset: Helvi, Viljo,Einari, Reino ja
Kerttu.
Poismuuttaneet Lempi ja Väinö.
Nikodemus Evesti (Postiniko) oli maanviljelijä. Hän toimi
myös urkujen polkijana.
3.Evesti
Antton, vaimo Olga sekä lapset: Sulo, Martti ja Riitta.
Mari Riski
Maanviljelijä Anton Evesti oli myös innokas hevosmies ja raviurheilun
harrastaja.
4.Valio
Eero-Pekka ja vaimo Ida asuivat kesällä. Wuitschasky Liana,
Sussa Klüss.
Eero- Pekka Valio oli Kaukjärven kansakoulun opettaja. Kesäisin
hän asui perheineen
Rautamäessä. Eero oli tosi innokas kala- ja erämies.
Rautamäen pihapiirissä asuivat myös entisen
Wuitsin huvilan Wuitschasky Liana ja Sussa Klüss.
5.Sirkiä
Salomon, vaimo Olga ja lapset Toivo ja Pentti.
Maanviljelijöihin lukeutui myös Salomon Sirkiä, Olga
Sirkiän hoidellessa taloutta.
6.Klüss
Konstantin, vaimo Olga ja lapset: Konsta.
Konstantin Klüss (Lyyssikonsta) asui ns Grepnerin huvilassa. Ammatiltaan
hän oli
autonkuljettaja.
7.Nenonen
Malakias, vaimo Hilda ja lapset: Martta, Arvo ja Hilja
Malakias Nenonen oli maanviljelijä.
8.Hyvönen
Taavetti, vaimo Alina ja lapset: Unto, Oiva, Tauno, Aulis, Ilona, Erkki
ja Teuvo.
Taavetin isä Tahvo ja äiti Eeva.
Maanviljelijä Taavetti Hyvönen, osallistuen erilaisiin luottamustoimiin
ja harrastuksiin, joihin
kuului myös suojeluskunta.
9.Evesti
Nikodemus(Hannaniko) ja vaimo Maria.
Nikodemus Evesti (Hanna Niko) oli monitoiminen työntekijä.
Kaikki kylältä löytyvä työ sujui.
10.Kelonen
Ville, vaimo Hilma ja lapset: Anja, Aila ja Eero.
Ville Kelonen oli maanviljelijä, joka oli ainakin linnoitustöissä.
11.Vyyryläinen
Vilho, vaimo Amalia ja lapset Irja ja Lauri.
Vilho Vyyryläinen työskenteli myllärinä ja seppänä
.
12.Evesti Herman, vaimo Karolina ja lapset: Aino ja Taavetti, (Taavetti
kuollut aikaisemmin)
Herman Evesti oli myös kaiken osaava työntekijä. Kirves-
ja remonttimies, osallistuen kaikkiin
kylällä esiintyviin töihin. Aino-tytär oli Lotta-järjestön
huoltopäällikkö. Sekä isä että tytär
olivat
pyhäkoulun opettajia.
13.Evesti
Vilho, vaimo Vieno ja lapsi Ritva.
Vilho Evesti oli ennen sotaa linnoitustöissä.
14.Kiskonen
Eino, Vilho ja Johannes.
Kiskosen veljekset Eino, Vilho ja Johannes olivat maa-, metsä-
ja linnoitustöissä.
15.Kauko
Eva ja lapsi Nikolai.
Kaukon Eeva oli erittäin taitava käsistään. Hän
kutoi, myös kangaspuilla ja oli apuna
tarvittaessa. Marjanpoiminta ja sienestys olivat muutakin kuin harrastus.
16.Evesti
Salomon, vaimo Ida ja lapset: Hannu ja Sinikka.
Salomonin isä Simo ja sisaren Loviisa Hämäläisen
lapset: Elvi ja Hilja.
Maanviljelijä Salomon Evesti oli myös innokas hevosmies ja
raviurheilun harrastaja.
Hän omisti Nasse -nimisen tamman, joka oli 1930-luvulla eräs
Suomen parhaista ravureista.
17.Evesti
Nikodemus, vaimo Loviisa ja lapset: Eino Antton ja Aarne
Antton ja vaimo Aili viimeksi kunnalliskodissa työssä
Nikodemus Evesti oli maanviljelijä. Pojista Eino oli rajavartija.
Anton ja Aarre olivat
linnoitustöissä.
18.Thusberg
Iivari, vaimo Edla ja lapset: Raili, Airi, Hilkka, Kyllikki, Annikki,
Pirkko ja Jaakko.
Iivarin sisaret: Hilma, Alina ja Hilja.
Maanviljelijä
oli myös Iivari Thusberg. Harrastuksiin kuului palo- ja suojeluskunta.
Hän toimi myös maamiesseuran vetäjänä. Sisaret
olivat innokkaita laulajia ja esiintyjiä nuorempina nuorisoseuratoiminnan
puitteissa.
19.Netshajeff
Nikolai, lääkäri. Talousapulainen Olga Seppänen,
Fausti, seppä Kronstadtin pakolainen, Haasen perhe, saksalaisia
sekä Anna-Mari Vyyryläinen (Hyvösen Alinan äiti)
Koostaneet: Martti Evesti, Alvar Karhu, Unto Hyvönen, Sulo Tuusvuori
Historiateos
Kuolemajärvi
