Kuolemajärven kotisivut

Arkisto
Agricola
Ajankohtaista
Aineistotilaukset
Helsingin kerho
Historiaa
Inkisten suku

Kartta
Kuolemajärveläinen
Kuolemajärvi-säätiö
Kuvia
Kylät
Laulut
Linkit
Miss Sie oot?
Muistomerkit
Osoitteet 1952
Palaute

Etusivulle

Täältä löydät näillä sivuilla ja Kuolemajärveläinen lehdessä julkaistuja kirjoitelmia.

Kolkkalan ja Hietasen kylien asukkaat kokoontuivat.
"Evakkoon60 v" muistojuhlaherkisti kuolemajärveläiset

Taas tulloo itku, kuvateos Kuolemajärveltäilmestyi uusintapainoksena
Kuoliko Agricola Kyrönniemessä vai Seivästöllä?
Valtuuskunta valmistelemaan Mikael Agricolan
juhlavuotta 2007

Kuolemajärvi-juhla su 11.9.2016

Klo 10.00 Kirkkojuhla Martinkirkossa
Saarnaa kappalainen Seppo Riihimäki ja avustaa pastori Liisa Kuusela

Klo 13.00 Päiväjuhla Turun VPK:n talossa, Eskelinkatu 5

YHTEISLAULU Karjalaisten laulu

TERVEHDYSSANAT Merja Kalenius, Juuret Kuolemajärvellä-ryhmä

LIPUN NAULAUS JA VIHKIMINEN

Naulaus ja lipun esittely
Vihkiminen teol.tri Hannu Kilpeläinen

MUSIIKKIA Turun VPK:n puhallinorkesteri, kapellimestarina Hannes Merisaari

JUHLAPUHE Läheinen ja kaukainen naapuri
Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö

VÄLIAIKA Kyläryhmäkohtaiset tapaamiset

YHTEISLAULU Varsinaissuomalaisten laulu

KINNASPISTOJA Sari Suuronen esittelee kuolemajärveläisen neulekintaan

MUSIIKKIA Turun VPK:n puhallinorkesteri, kapellimestarina Hannes Merisaari

YHTEISLAULUT Muistoja Kuolemajärveltä ja Näitä muistellaan, esilaulajana Väinö Valtonen

PÄÄTÖSSANAT Seppo Pirhonen

MAAMME


 

Johto vaihtui Kuolemajärvi –säätiössä

Sekä hallintoneuvosto, että hallitus saivat uuden johdon Kuolemajärvi-säätiössä. Hallintoneuvostoa vuodesta 1993 johtanut Arvi Akkanen luovutti paikkansa Ossi Muuriselle. Myös varapuheenjohtaja vaihtui, kun Risto Suomisen tilalle tuli Liisa Pulkkinen. Hallintoneuvosto kokousti 20.3.

Säätiön hallitusta vuodesta 1993 johtanut Kalevi Kettinen luovutti puheenjohtajan tehtävät hallituksen järjestäytymiskokouksessa Mika Akkaselle. Hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana Kettinen jatkaa vielä vuoden. Säätiön asiamiehen tehtävänimike muuttuu uuden säätiölain myötä toimitusjohtajaksi. Yli 20 vuotta asiamiehenä toiminutta Ossi Muurista seuraa tehtävässä heinäkuun alusta Tytti Sokura.

Hallintoneuvosto valitsi hallintoneuvostoon kolmivuotiskaudeksi erovuoroista uudelleen Lea Heinämaan ja Arvi Akkasen tilalle Ossi Muurisen Risto Suomisen tilalle Taina Lehdon. Eroavan Tytti Sokuran tilalle valittiin jäljellä olevaksi toimikaudeksi Seppo Lerkki.  Seija Jokinen, Liisa Soon ja Juha Ylitalo jatkavat varajäseninä.

Hallituksen erovuorossa olevista jäsenistä Mika Akkanen valittiin uudelleen ja Ossi Muurisen tilalle tuli Tytti Sokura. Muuta hallituksen jäsenet ovat Kalevi Kettinen, Seppo Pirhonen ja Ossi Tuusvuori. Hallituksen varajäsenistä Maarit Snellman valittiin uudelleen ja uutena varajäsenenä aloittaa Soile Tirri.

Arvi ja Rsto
Hallintoneuvoston luopuvat puheenjohtaja Arvi Akkanen ja varapuheenjohtaja Risto Suominen. Mika Akkanen seuraa Kalevi Kettistä säätiön hallituksen puheenjohtajana
Tytti  ja Ossi Neuvosto
Tytti Sokura seuraa Ossi Muurista säätiön asiamehenä eli toimitusjohtajana Säätiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet yhteiskuvassa 20.3.

Pitäjäjuhla Turun VPK:n talossa 13.9.2015

Tekstiä ja kuvia juhlista klikkaamalla pitäjäjuhla 2015

juhlakansa

Pitäjäjuhlaan osallistui noin 400 henkilöä. Uusi juhlapaikka Turun VPK:n talolla osoittautui onnistuneeksi valinnaksi.

orkesetri

Turun VPK:n puhallinorkesteri esiintyi Hannes Merisaaren johdolla. Orkesterissa soittaa myös kaksi kuolemajärveläistaustaista muusikkoa.

Kolkkalalaiset

Väliajalla kokoonnuttiin kyläkunnittain. Tässä pääosa kolkkalalaisista ja Hietasen kyläläisiä.

Mitä mie sil maal oisin tehnt!
Seivästön Sippolasta maailmalle, kronikka

Vesa Ranki julkaisi kirjan toukokuussa:

Tietoja kirjasta:
• nelivärinen • runsas kuvitus (lähes jokaisella aukeamalla ainakin yksi kuva) • sivumäärä on noin 260 • pehmeäkantinen
Tietoja sisällöstä:
• tietopaketti Kuolemajärvestä ja Seivästön kylästä • sopiva annos sotahistoriaa Kuolemajärven näkökulmasta • sisältää kirjoittajan omaelämänkerrallisen osuuden • sukupuut Adam Rangin jälkipolvista perheittäin • kertomukset perheiden vaiheista

Ennakkotilaus ja lisätiedot sekä kansikuva tästä esitteestä pdf-muodossa

 

Kuolemajärveläisen uusi verkkolehti on avattu

Verkkolehtikuva

Löydät sen viereisestä linkistä Kuolemajärveläinen

 

 

 

Klo 10.00 Kirkkojuhla Martinkirkossa
Suomen Lähetysseuran kirkkopyhä, saarnaa pastori Irja Aro-Heinilä, liturgina kappalainen Seppo Riihimäki

Klo 13.00 Päiväjuhla Turun VPK:n talossa Eskelinkatu 5

YHTEISLAULUA Karjalaisten laulu

TERVEHDYSSANAT Kalevi Kettinen
Säätiön hallituksen puheenjohtaja

MUSIIKKIA Turun VPK:n puhallinorkesteri, kapellimestarina Hannes Merisaari

JUHLAPUHE Mika Akkanen, joulurauhan julistaja

VÄLIAIKA Kyläryhmäkohtaiset tapaamiset

YHTEISLAULUA Varsinaissuomalaisten laulu

UUTISSI JA UUTISLOI Markku, "Förin äijä", Heikkilä

MUSIIKKIA Turun VPK:n puhallinorkesteri, kapellimestarina Hannes Merisaari

LAUSUNTAA Arja Sirkiä, runoja Asko Viholaisen kokoelmista

PÄÄTÖSSANAT Seppo Pirhonen

MAAMME

Väliajalla on kylätapaamisia ja mahdollisuus kahvitella. Juhlaan on edelleen vapaa pääsy. Paikalta voi ostaa uuden Kuolemajärveläinen-lehden ja muuta aineistoa.
Suomalaisen kansallispuvun 130-juhlavuoden kunniaksi olisi hienoa, jos mahdollisimman
moni sonnustautuisi juhlaamme kansallispuvussa.

Hallintoneuvosto pohti säätiön taloutta

hallintoneuvosto
Säätiön hallintoneuvosto ja hallitus yhteiskuvassa vaemmalta Ossi Tuusvuori, Pirjo Vuoriluoto,
Lea Heinämaa, Terttu Myyryläinen, Tytti Sokura ja Liisa Pulkkinen. Seisomassa vasemmalta Arvi Akkanen, Risto Suominen, Ossi Muurinen, Seppo Pirhonen ja Mika Akkanen. Hallituksen puheenjohtaja Kalevi kettinen ja hallintoneuvoston jäsenet Rauli Hietanen ja Pertti Kipinoinen puuttuvat kuvasta.

Kuolemajärvi-säätiön hallintoneuvosto kokoontui 22.3.2014 ja hyväksyi edellisvuoden toiminta- ja tilikertomukset ja vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion  alkaneelle vuodelle. Hallintoneuvosto johtaa edelleen Arvi Akkanen ja varapuheenjohtajana jatkaa Risto Suominen. Hallituksen erovuoroista jäsenistä seppo Pirhonen valittiin uudelleen ja eroa pyytänyt Ossi Muurinen suostui jatkamaan kolmivuotiskautensa loppuun asti.

Hallintoneuvoston erovuoroiset jäsenet Rauli Hietanen, Terttu Myyryläinen ja Tytti Sokura   sekä varajäsenet Olavi Eronen, Antti Iivonen ja Pertti Sirkiä valittiin uudelleen. Valittiin hallituksesta erovuorossa olleet varajäsenet Pirkko Oksa ja Leo Ranki uudelleen.

Käydyn keskustelun jälkeen hyväksyttiin hallituksen esittämä toimintasuunnitelma ja vahvistettiin talousarvio kulumassa olevalle vuodelle muilta osin kuin Kuolemajärvijuhlan pitopaikan osalta. Koska Turun kaupungin kanssa ei ole tehty sitovaa vuokrasopimusta, voidaan selvittää onko  Turun VPK:n talo syyskuun alkupuolella vapaana. Tila olisi kustannuksiltaan edullisempi.
Martinkirkon jumalanpalvelus on perinteisesti ollut osa Kuolemajärvijuhlaa. Kuolemajärveläisten vähäisyys pohditutti hallintoneuvoston jäseniä ja ehdotettiin toimenpiteitä, joilla saataisiin enemmän väkeä kirkkoon.

Runsaasti keskustelua käytiin säätiön talouden tasapainotuksesta ja kehittämisestä. Asiamies Ossi Muurinen oli laatinut selvityksen erilaisista vaihtoehdoista. Toimintasuunnitelma liitteenä pdf- tiedostona.

 

Joulusanomaa kuolemajärveläisittäin

Syksyllä avatulla Merja Kaleniuksen ylläpitämällä Facebook- sivulla"Juuret Kuolemajärvellä" käydään vilkasta keskustelua kuolemajärveläisistä sukujuurista. Pia Helminen on löytänyt mielenkiintoisia linkkejä Juhani Rekolasta Ruotsissa toimivan Sisuradion arkistoista: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx… Siellä voi kuunnella mielenkintoista joulusanomaa.

Miten kuolemajärveläiset tulivat Urjalaan joulukuussa 1939

Lue Seppo Pirhosen kolumni aiheesta tästä

Karjalainen sanankäyttö on vuoden teema. Siksi Kuolemajärveläisen verkkolehdessä on myös kolumnit-osio. Sen ensimmäinen kirjoittaja Minna Saano aloittaa otsikolla: Mie mään ja mää lähren. Lue tästä

Kuolemajärvi Turun kirjamessuilla
Kuolemajärvi esittäytyy Turun Krjamessuilla osasto B8 yhdessä Karjalaisseurojen Varsinais-Suomen piirin ja muiden pitäjäyhteisöjen kanssa. Avoinna vielä lauantaina ja sunnuntaina.

Väinö Linnan lukion oppilaita Sari Suuronen
Väinö Linnan lukion oppilaita vierailulla osastolla. Sari Suuronen esitteli kansallispukuamme.
Sanankäyttö Osasto
Tapio Kouki, Veikko Liski, Ossi Tuusvuori ja Pirkko Pihlman kertoivat karjalaisesta sanankäytöstä. Yhteisosasto on tällä kertaa Varsinais-Suomen karjalaisseurojen piirin, Karjalan Liiton, Kuolemajärven ja Johanneksen ja Uudenkirkon yhteinen.




Vähän erilainen pitäjäjuhla

Tutuissa puitteissa  jälleen kerran hieman erilainen pitäjäjuhla. Suurimman yllätyksen kuulijoille tarjosi juhlaesitelmän pitänyt poliittisen historian professori Timo Soikkanen, joka käsitteli turkulaisten ja karjalaisten kohtaamista sanankäytössä. Yleisö sai nauttia mehevistä jutuista. Jos joku odotti poliittisen historian esitelmää, hän saattoi pettyä.  Ohjelmaan kuului viime vuoden tapaan kyläkohtaiset tapaamiset väliajalla.

Säätiön hallintoneuvoston vastavalittu jäsen Liisa Pulkkinen kertoi omasta karjalaisesta taustastaan tervehdyspuheessaan. Puhe luettavissa tästä.

Musiikista vastasi muutaman vuoden tauon jälkeen Turun veteraanisoittajat Reijo Aholan johdolla. Sisääntulomusiikin ohella he esittivät Heili  Karjalasta, Ilta Kannaksella, Syysillan tuuli ja Äänisen aallot, joissa laulusolistina oli Keijo Lehto. Reppurin laulussa solistina oli Reijo Ahola.

Juhlaesitelmässä Timo Soikkanen selvitti Turun Yliopistossa toimineiden viipurilaisten professoreiden kohtaamista varsinaissuomalaisten kanssa. Otteita esityksestä tulossa myöhemmin tähän.

Ansiomerkkejä saivat sekä Helsingin että Turun Kuolemajärvi-kerhoissa ansioituneet. Turun kerhosta hopeisen merkin saivat Liisa ja Pertti Sirkiä. Helsingin kerhon puuhanaiset Sinikka Hovi. Heljä Räty ja Liisa Vihko saivat Karjalan Liiton pronssiset ansiomerkit. Aiemmin ansiomerkin saanut Salme Alihanka palkittiin pitkäaikaisesta avustamisesta lehti- ja kirjamyynnissä pitäjäjuhlassa uudella isännänviirillä

Väinö Valtonen ylläpiti pakinallaan Kuolemajärven murretta kertomalla kotikylänsä Viuhkolan vaiheista. Teksti tässä

Juhlassa nähtiin Evakkoonlähdön toukokuisesta muistojuhlasta Ossi Tuusvuoren koostama videoesitys. Juhlan päättäjäissanat esitti juontajana toiminut Seppo Pirhonen Puheen teksti tässä. Yleisö oli juhlassa noin 300.

Väliajalla osanottajat kokoontuivat kyläryhmittäin tapaamaan toisiaan. Lähes jokaisella oli rinnassaan tarralappu, jossa oli koti- tai juurikylän nimi. Myyntipöydillä oli tarjolla niin Kuolemajärvi-säätiön kuin Seivästö-säätiön materiaaleja sekä Auli Muurinen-Kitulan adresseja ja kortteja. Uutuutena oli Kuolemajärven isännänviiri.



Koskettava muistojuhla Kuolemajärven kirkolla

Juhlakansaa

Kauniissa kesäsäässä kokoontui noin170 henkeä Kuolemajärven kirkkomaalle viettämään evakkoon lähdön muistojuhlaa. Väkeä oli tullut neljällä linja-autolla. Juhlan ohjelma sai moneen silmäkulmaan liikutuksen kyyneleen. Paikallisen musiikkikoulun lasten kuoro esitti kolme  neliäänistä laulua, joista yhden suomen kielellä.

Juhla alkoi yhteisesti lauletulla Karjalaisten laululla, jonka jälkeen Kuolemajärvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi (puhe tässä). Juhlan juontajana toimi Mika Akkanen, tulkkina Tatjana Yurina ja esilaulajana Väinö Valtonen. Seuraavaksi laulettiin Karjalan kunnailla, jonka jälkeen säätiön edustajat hallintoneuvoston puheenjohtaja Arvi Akkanen ja Kalevi Kettinen laskivat seppeleet kirkon ja hautausmaan muistomerkille sekä sankarivainajien muistomerkille. Sirkiän sukuseuran ja Koiviston kaupungin(Primorsk) edustajat laskivat kukkalaiteen kirkon muistomerkille.

Krasnaja Dolinan( Akkalan) musiikkikoulun kuoro  esitti ukrainalaisen kansanlaulun sekä Laulun Inarinjärvestä venäjäksi sekä suomeksi On suuri sun rantas autius.

Juhlapuheen piti säätiön hallituksen jäsen Seppo Pirhonen, joka kertasi tiivistetysti Kuolemajärven historiaa ja erityisesti talvi- ja jatkosodan taustaa, tapahtumia, takaisinpaluuta sekä evakkoon lähtöä. 70 vuotta sitten Puheessaan hän korosti miten tärkeää kuolemajärveläisille on ollut päästä entisille kotikonnuille kotiseutumatkoilla ja kokoontua pyhällä paikala kirkkoniemessä. (Puhe kokonaisuudessaan tässä linkissä).

Paikallisten asukkaiden tervehdyksen esitti Yuri Ogloblin. ”Te olette kokeneet sodan kivun, mutta olette onnistuneet selviytymään traagisesta tilanteesta ja rakennatte omassa kotimaassanne onnellista elämää.  Me nykyiset alueen asukkaat ymmärrämme, mitä surua te olette kokeneet sodan vuoksi. Meitäkin on sota koskettanut”  (Puhe tässä linkissä)

Arja Sirkiä esitti Kaija Paasikunnaksen runon Viestintuojat( Teksti tästä). Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Suvivirteen. Sen jälkeen juotiin kirkkokahvit ja lähdettiin tutustumaan Kuolemajärven kyliin. Juhlan ohjelmalehtinen tästä.

Kuoro
Krasnaja Dolinan (Akkalan) musikkikoulun kuoro esitti taidokkaasti kolme laulua.

Kirkon muistokivi

Kirkon muistomerkillä Kuolemajärvi-säätiön, Sirkiän sukuseuran ja paikallisten asukkaiden kukkalaitteet.

Oikealla sankarihaudan muistomerkki, jossa on 91:n kaatuneen nimet.

Sankarihauta
Seppeelnlaskijat Yuri
Arvi Akkanen ja Kalevi Kettinen laskivat seppeleen muistomerkeille. Yuri Ogloblin esitti paikallisten asukkaiden tervehdyksen.
Arja Sirkia Valtonen
Arja Sirkiä esitti Kaija Paasikunnaksen runon Viestintuojat. Väinö Valtonen toimi esilaulajana.

Kuvia juhlasta tulossa myöhemmin lisää.

Paimentytön evakkoreissu

Selma Paukku os. Luukkainen kirjoitti vuoden 1994 Kuolemajärveläiseen kuvauksen 13-vuotiaan tytön evakkomatkasta Hatjlahdesta Kämärän aseman kautta Halikkoon. Voit lukea sen tästä. Koskettava kuvaus kertoo siitä, mitä Suomessa tapahtui 70 vuotta sitten juuri näinä päivinä.

 

Tirrin evakkomatka

Koirasta

Onko ketään Junnisen perheestä, jotka muistaisivat tämän tapahtuman? Myös jutussa mainittu Torkkelin tapaus kiinnostaisi Kuolemajärveläisen toimitusta. Myös muista eläimistä kertovat evakkotarinat ovat kiinnostavia
.......................................................................................

 




Kolkkalan ja Hietasten kylien asukkaat kokoontuivat

sunnuntaina 14.8.2005 Turun Konserttitaloon.

Kokoontumisen tarkoituksena oli käynistää entisten asukaiden ja heidän jälkeläistensä yhteydepito. Tavoitteena on myös käynnistää kyläkirjaprojekti. Kolkkalan koulupiirin alueelta kootaan kansien väliin kaiki perustieto, muistelukset ja valokuvat.

 

Oletko vieraillut Pentti Loukosen ylläpitämillä Kolkkalan kylän sivuilla: www.kolkkala.net

 

"Evakkoon 60 v" muistojuhla
herkisti kuolemajärveläiset


Kuudenkymmenen vuoden jälkeen saivat kuolemajärveläiset osallistua ensimmäisen kerran ehtoolliselle omassa kirkossaan. Ehtoollisen jakoi Heli Aaltonen avustajanaan Ossi Muurinen.


Kuolemajärven kirkon raunioilla vietettiin sunnuntaina 6.6. evakkoon lähdön 60-vuotismuistojuhlaa. Tilaisuuteen oli saapunut satakunta kuolemajärveläistä ja heidän ystäväänsä. Juhla päättyi yhteiseen ehtoollisen viettoon.

Kuolemajärveläiset joutuivat lähtemään 14.kesäkuuta 1944. Pohjoisista kylistä lähdettiin hevosin, ja jalan. Eteläkylistä tulleet lähtivät pääosin junakuljetuksilla. Viimeinen evakkojuna lähti 16. kesäkuuta.

Kuolemajärvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Hän kertasi puheessaan 60-vuoden takaisia tapahtumia. Lähdön aikaan hän oli koulupoika, mutta muistaa hyvin, miten Säiniön kohdalla Kolkkalasta lähtenyttä evakkosaattuetta ampuivat vihollisen lentokoneet.

Juhlapuheen piti seivästöläinen Raili Taberman. Hän oli paneutunut perusteellisesti 60- vuoden takaiseen aikaan. Hän kertoi siitä, miten viranomaiset olivat tehneet suunnitelmia mahdollisen evakuoinnin varalle. Silti suurin osa kuolemajärveläisten tavaroista jäi kuitenkin pitäjän asemalle laatikoihin pakattuina tai nimilapuin varustettuina. Junia ei riittänyt omaisuuden kuljettamiseen, koska venäläisten suurhyökkäys tuli yllätyksenä ja niin suurella voimalla, että Viipuri oli luovutettava jo 20. kesäkuuta.

Raili Taberman kertoi myös omakohtaisesta 13-vuotiaan kokemuksista. Hän oli myös löytänyt äitinsä arkistoista koskettavat runot kuvaamaan lähdön tunnelmia.

Tilaisuuden musiikista vastasi trumpetisti Tapio Granqvist. Hän soitti sooloesityksensä Suomalaisen rukouksen ja Reppurin laulun. Yhteislauluna laulettiin Karjalan kunnailla.

Kuolemajärven kirkon raunioilla, alttarin paikalla olevalle muistomerkille seppeleen laskivat hallintoneuvoston puheenjohtaja Arvi Akkanen, hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen ja hallituksen jäsen Pirjo Vuoriluoto. Seppelenauhaan oli kirjoitettu: Usko, toivo, rakkaus, 6.6. kuolemajärveläiset.

Jumalanpalveluksen aluksi laulettiin virsi 197. Arvi Akkanen luki psalmitekstin Psalmista 22. Epistolatekstinä oli efesolaiskirjeen kohta: " Te ette enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen. samaan kansaan kuin Pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Jeesus Kristus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin, että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi ja hän liittää teidätkin hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen."

Puheessaan pastori Heli Aaltonen, jonka sukujuureet ovat Inkilässä, kertasi tapahtumia Karjalaan paluun ajalta, jolloin kuolemajärveläiset ehtivät olla kotiseudullaan kolmen kylvön ja kahden korjuun ajan. Sitten piti lähteä. Kaikki, mitä oli ehtinyt tehdä ja mitä oli ehtinyt kiintyä ihmisiin ja kotimaisemiin piti jättää. Aikuiset tiesivät mitä oli edessä, mutta lapsille kaikki oli uutta.

Virren 225 jälkeen luettiin ehtoollisen asetussanat ja luettiin Isä Meidän rukous. Ehtoollisen jakamisen suoritti Heli Aaltonen Ossi Muurisen avustamana. Tämä oli ensimmäinen kerta evakkoon lähdön jälkeen, kun kirkon paikalla nautittiin ehtoollista. Kiitosvirtenä laulettiin 341. Herran siunauksen jälkeen laulettiin Suvivirsi.

Ennen kotimatkaa juhlan juontajana toiminut Seppo Pirhonen esitti päätössanat ja olivat tarjolla myös kirkkokohvit.

Kuolemajärven kirkko oli Josef Stenbäckin suunnittelema ja se vihittiin käyttöön 1903. Se oli valmistettu Virolahden graniitista. Talvisodassa suomalaiset tuhosivat sen kellotornin ja kirkko kärsi myöhemmin lisää vaurioita. Sotien jälkeen neuvostoliittolaiset purkivat rauniokirkon niin, että siitä jäi jäljelle pari alinta pohjakerrosta, josta on nähtävissä kirkon pohjamuoto. Kuolemajärvi-säätiö pystytti alttarin paikalle muistomerkin 1995. Sankarihaudan muistomerkki pystytettiin 1999.



Juhlayleisöä Kuolemajärven kirkon paikalla. Kirkosta on jäljellä peruskivet.


Säätiön edustajat luovuttivat nykyiselle Krasnaja Dolinan (Akkalan) kunnanlääkärille Juri Oglobinille (seisomassa vasemmalla) Kuolemajärven historian ja kuvateoksen kiitokseksi avusta Agricolan museon ylläpidosta.


Alttaripöytä oli kirkon ja hautausmaan muistomerkin edessä kirkon alttarin kohdalla.

 

 


Taas tulloo itku, kuvateos Kuolemajärveltä
ilmestyi uusintapainoksena

Kirja ilmestyi alunperin 1984 ja kauan odotettuna uusintapainoksena 2003 loppusyksystä.Kuva-aineistoa kerättiin alunperin kolme vuotta ja niinpä kirjaan saatin yli 900 valokuvaa, jotka kylä kylältä kertovat elämästä ennen sotaa ja sotien aikana. Kirjassa on yli 360 sivua ja tekstit valottavat pitäjän elämää monipuolisesti.

Tilaa säätiön asiamieheltä Ossi Muuriselta puhelin 02-2381068 tai sähköpostilla:ossi.muurinen@elisanet.fi

 

 


Kuoliko Agricola Kyrönniemessä vai Seivästöllä?

Syyskuun Agricola-symposiumissa Turussa esitti entinen valtionarkiston hoitaja, tohtori Kari Tarkiainen mielenkiintoisen löydön arkistoista. Toinen perinteinen käsitys kertoo piipan kuolleen Kuolemajärven Kyrönnimessä ja toinen tieto Äyräpään Seivästöllä. Ei kannata kuitenkaan huolestua, molemmat paikat ovat Kuolemajärvellä ja muistomerkin paikkaa ja pirttimuseota ei tarvitse siirtää. Seuraavassa ote hänen puheenuorostaan koskien piispan paluuta rauhanneuvotteluista:

"Kun lähetetystö lopulta palasi Venäjältä samaiseen Metsäkylään Suomen puolelle rajaa, elettiin huhtikuun 8. päivää 1557. Matkalaiset valitsivat tällä kertaa lyhyemmän rantatien Viipuriin, mikä merkitsi yhtä ainoaa yöpymistä tällä välillä. Kuten tunnettua, Turun piispa Mikael Agricola kuoli seuraavana päivänä tällä matkaosuudella, ennen kuin lähetystö saapui huhtikuun 10. päivänä Viipuriin. Hänen seuraajansa Paavali Juustenin piispainkronikan mukaan - joka on kirjoitettu joko 1560- tai luultavimmin 1570-luvulla - kuolipaikkana on pidetty Uudenkirkon (sittemmin Kuolemanjärven) pitäjän Kyrönniemeä. Tälle oletetulle kuolinpaikalle Suomenlahden rannalle pystytettiin vuonna 1900 kauniilla valurauta-aidalla ympäröity muistomerkki. Aitaus tuhoutui viime sodan jälkeisinä vuosina, mutta

Kuolemanjärvellä kesiään viettävä Venäjän tiedeakatemian jäsen, kardiologi Vlasdimir Smirnov rakennutti sen vanhojen valokuvien mallin mukaan uudelleen kesällä 2000. Samalla paikalla vihittiin elokuussa 2001 käyttöön Agricolan muistolle omistettu pirttimuseo. Mainittakoon vielä, että Agricolan kuolinpäivää, huhtikuun 9. päivää, vietetään Suomessa yleisenä liputuspäivänä, suomen kielen päivänä ja että ruotsinkielinen Uusmaalainen osakuntakin pitää sitä vuosijuhlapäivänään.

Noin pari viikkoa sitten käyttämäni ruotsalaisten lähettiläiden diplomaattiraportti antaa Mikael Agricolan poismenosta, voisi sanoa sensaatiomaista kyllä, osittain perinnäisestä poikkeavan kuvan, jota kukaan tutkija ei ole huomannut. Raportissa sanotaan seuraavasti: "Daghen ther näst tilförenne,bleff Mästher Mickel Agricola, dödh på wägen wti en by I Eurapä benämndh Seivaste. När man skulle hiälpa honom äffter hans ägen begäran wp aff Slädhen". (suomeksi: Seuraavana päivänä, kuoli maisteri Mikael Agricola, tiellä Äyräpäässä kylässä nimeltä Seivästö. Kun häntä piti auttaa hänen omasta pyynnöstään ylös reestä). Seivästön (Styrsuddin) kylä sijaitsee jonkin verran idempänä kuin Kyrönniemi, mutta muuten samalla rantaviivalla. Jos diplomaattiraportin tieto pitää paikkansa, seisoo siis niin monumentti kuin pirttimuseo väärällä paikalla. Ehkä voin palata tähän yksityiskohtaan keskustelussa, koska sen lähdekriittinen selvittely veisi tässä turhaan aikaa. Juusteenillakin on nimittäin ollut kronikkaansa hyvä lähde. Ei ole vielä syytä ryhtyä siirtämään monumenttia ja pirttimuseota toiselle paikalle."

 

Arkkipiispa Jukka Paarma vieraili Agricolan kuolinpaikalla vuonna 2002. Hänen oppaanaan oli Juri Oglobin.

 


Valtuuskunta valmistelemaan Mikael Agricolan
juhlavuotta 2007

Vuonna 2007 tulee kuluneeksi 450 vuotta Mikael Agricolan kuolemasta. Agricolalla on tärkeä asema Suomen historiassa ja kulttuurissa erityisesti Suomen kielen ja kirjallisuuden kehittäjänä sekä kirkon uudistajana.

Opetusministeri Tuula Haatainen ja kulttuuriministeri Tanja Karpela ovat asettaneet juhlavuoden valmisteluja varten Agricola-valtuuskunnan ja työryhmän. Valtuuskunta kokoaa keskeiset juhlavuoden toimijat yhteen ja sitä johtaa Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen ja varapuheenjohtajana sekä työryhmän puheenjohtajana on opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström. Juhlahankkeen sihteeristö toimii Turun Yliopiston yhteydessä ja hankkeen pääsihteeriksi on nimitetty VTM Ossi Tuusvuori.

Juhlavuonna 2007 tehdään eri tavoin tunnetuksi Mikael Agricolan työtä ja vaikutusta. Vuoden tavoitteena on painottaa tämän päivän suomalaista kulttuuria, kirjallisuutta ja yhteiskunta- ja kirkollista elämää sekä kytkeä ne Mikael Agricolan elämäntyöstä ammennettavaan perintöön. Agricolan perintö elää tämän päivän kirjallisuuden, kielen, kirkollisen elämän ja suomalaisen yhteiskunnan eri aloilla.

Kalevi Kettinen edustaa Kuolemajärvi-säätiötä

Jäseninä valtuuskunnassa ovat Turun apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala, professori Simo Heininen Helsingin yliopistosta, Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, professori Kaisa Häkkinen, opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja, TS-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen, puheenjohtaja Kalevi Kettinen Kuolemajärvi-säätiöstä, Turun maakuntamuseon johtaja Juhani Kostet, Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja Anu Laitila, johtaja Lars-Folke Landgren Helsingin yliopiston Renvall-instituutista, pääsihteeri Tuomas Lehtonen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Kari Levola, Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos, ohjelmistosuunnittelupäällikkö Ulla Martikainen-Florath Yleisradiosta, Äidinkielten opettajien liiton puheenjohtaja Mervi Murto, kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva, arkkipiispa Jukka Paarma, Museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen ja Pernajan kunnanjohtaja Ralf Sjödahl. Pysyvinä asiantuntijoina ovat Venäjä-Suomi Seuran varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Alexander Belov, teologian tohtori Ossi Haaramäki ja ministeri Jaakko Numminen. Pääsihteerinä toimiva Ossi Tuusvuori on myös kuolemajärveläistä syntyperää.