Täältä löydät näillä sivuilla ja Kuolemajärveläinen lehdessä julkaistuja kirjoitelmia.

Kolkkalan ja Hietasen kylien asukkaat kokoontuivat.
"Evakkoon60 v" muistojuhlaherkisti kuolemajärveläiset
Taas tulloo itku, kuvateos Kuolemajärveltäilmestyi uusintapainoksena
Kuoliko Agricola Kyrönniemessä vai Seivästöllä?
Valtuuskunta valmistelemaan Mikael Agricolan
juhlavuotta 2007

Kuolemajärveläiset sankarivainajat

Vladimir N. Smirnov in memoriam

Venäjältä on kantautunut surusanoma, jossa kerrotaan biologian tohtori, akateemikko Vladimir N. Smirnovin kuolemasta 27.9.2021. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Tcheljabinskissa 17. toukokuuta 1937.

Smirnov pystytti kustanuksellaan v. 2000 Mikael Agricolan muistomerkin Kuolemajärven Kyrönniemelle ja myöhemmin pirttimuseon.

Lue Ossi Haaramäen muistokirjoitus tästä linkistä.

Kuvassa Smirnov muistomerkin paljastustilaisuudessa v. 2000.

Kansikuvassa ensimmäinen nainen Turun tuomiorovastina Aulikki Mäkinen.

Vuoden 2021 Kuolemajärveläinen

Säätiön erilainen vuosi
Pysykää tervein!
Mistä olet kotoisin?
Turun uuden tuomiorovastin juuret ovat Kuolemajärven Siprolassa
Sukuni nimistä
Kuolemajärven kansallispuvut esillä Liedon Vanhanlinnan museossa
Kaukjärven kestikievarin vaiheista Ruotsin vallan aikana
Kuka kertoisi?
Historia yhdistää jälkipolvia eri tavoin -Seivästöllä ja majakan ympäristössä
Nuorten riennoista 30-luvulla kotipitäjässämme
Merimies ja Karjalan neito– vanhempieni tarina
Kuvamuistoja vuosikymmenten takaa
Syksystä 1939 kesän 1944
Paluu Kuolemajärvelle ja elämää jatkosodan aikana
Saimme palata Karjalaan
Hiihoreisussa Australiassa
Sanat–ilona ja viestinviejänä
Rintamasotilaan kokemukset Sodan ja rauhan keskus Muistissa Juhlan ohjelmatarjonnasta

Tilaa kotiin 15 e kestotilaus
Tytti Sokura, 040 848 5560
tytti.sokura@gmail.com

Virtuaalinen pitäjäjuhla vuoden 2020 kohokohta

Kuolemajärvi-säätiön hallintoneuvosto hyväksyi etäkokouksessaan 28.3. vuoden 2020 toiminta- ja tilikertomukset sekä vahvisti kuluvan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Hallintoneuvoston erovuoroista jäsenistä jatkavat Rauli Hietanen ja Salla-Maria Lauttamäki ja varajäsen Jan Lindström tuli varsinaiseksi jäseneksi Terttu Myyryläisen paikalle. Hallituksen erovuorossa ollut Seppo Pirhonen valittiin jatkokaudelle. Toimikaudet ovat kolmevuotisia. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Liisa Pulkkinen ja varapuheenjohtajana Salla-Maria Lauttamäki.

Koronavuosi vaikeutti toimintaa. Toimielimet kokoustivat etänä, pitäjäjuhla jouduttiin periteisessä muodossa peruuttamaan. Juhla järjestettiin virtuaalisen ja siitä tuli paljon myönteistä palautetta. Juhlaketju ei katkennut ja sai uutta ilmettä.

Kuolemajärveläinen-lehti julkaistiin 27:ttä kertaa. Kirjamessut sensijaan siirtyivät vuodella eteenpäin., Helsingin Kuolemajärvikerhokin joutui perumaan tilaisuuksiaan. Kuolemajärvi ei kuollutkaan kirjaa esiteltiin sekä Mynämäen että Raision kirjastoissa. Merja Kalenius esitteli Kuolemajärveä Karjala-talon pitäjäesittelyssä lokakuussa.

Tänä vuonna vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan pyritään järjestämään pitäjäjuhla Turun VPK:n talossa 12.9. Juhlapuhujaksi on lupautunut Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja Outi Örn. Lokakuussa osallistutaan kirjamessuille. Arkistoa siirretään Turun Maakunta-arkistoon. Odotettu kotiseutumatka Kuolemajärvelle on jouduttu siirtämään vuodelle 2022. Kuolemajärveläinen ilmestyy elokuun lopulla. Lisäksi selvitellään GPS-paikannukseen perustuvaa tiedostoa kylittäin tulevien kotiseutumatkailijoiden käyttöön. Kuolemajärveen liittyvää kirjoja muuta aineistoa myydään tiedonjanosille.

Hallintoneuvosto keskusteli myös pitäjän kylien esittelystä uusilla toiminallisilla alustoilla. Tällä hetkellä Kuolemajärvi.fi- sivustolta pääsee tutustumaan Pentti Loukosen laatimaan Kolkkalan kylän sivustoon. Huumolan kylätoimikunnan laatima kylän esittely löytyy osoitteesta huumola.fi. Lisäksi on vireillä joitakin yhteistyöhankkeita myös Agricolaan liittyen Viipurin piirin ja suomalaisten kesken.

Kuolemajärvi-juhlan ohjelma on edelleen katsottavissa tästä linkistä: https://youtu.be/3nFRES2e4KQ

Ohjelmassa Mika Akkasen juontamana:

• Mika Hakomäki, Ahti Valtonen, Onni ja Armas Hakomäki musisoivat
• Kuolemajärvi-säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Liisa Pulkkisen tervehdys
• Rovasti Heli Inkisen puhe ja rukous
• Kimmo Kivivuoren alttoviulusikermä
• Juho Valtosen ja Aleksi Kotilan karjalainen musiikkitervehdys
• Väinö Valtosen murrepakina
• Jur Ogloblinin terveiset Kuolemajärveltä
• Karjalaisten laulu

Kerää perhe ja suku tietokoneen tai muun päätelaitteen seuraamaan juhlaamme. Nyt se on yhdessä helppoa vaikka kotisohvalla.

Ensi vuonna sitten taas haastellaan ja halaillaan!

Evakko-muistomerkki Urjalaan

30. marraskuuta on kulunut 80 vuotta talvisodan syttymisestä. Urjalassa paljastettiinn vainajainhuoneen vieressä muistomerkki sotasiirtolaisina Urjalaan haudattujen Karjalan evakoiden muistoksi. Muistomerkki on mustaa graniittia ja on 1,5 metriä korkea ja metrin leveä.

Muistomerkin kustannuksista vastaavat pääosin Urjalan Karjalaseura, Kuolemajärvi-säätiö ja Urjalan kunta sekä lisäksi Muolaalaisten seura, Sakkola-säätiö, Urjalan Säästöpankin kulttuurirahasto ja yksityiset henkilöt.

Lue Seppo Pirhosen paljastuspuhe tästä

Kuolemajärveläinen-lehti 2019

Kuolemajärvi-juhlasta 2018
70-vuotiasta säätiötä juhlittiin
Karjalaiset voivat ymmärtää saman kohtalon kokoneita
Mitä Helsingin Kuolemajärvi-kerholle kuuluu?
Hallintoneuvoston jäsenet esittelyssä
Karjalaisuus on elämäntapa
Ukin kanssa juurillani
Janican matka
Karjalaisten kylässä ja Lautarannassa
Pappani muistolle
Pappan jalanjäljissä Karjalassa
Lukkarin sisarusten matka juurilleen Taatilaan
Amalia-mummon maisemissa
Matkalla Mutalhdessa
Keäspäivä Muurilan rannalla
Kandasta Seivästölle ja Muurilaan
Näkymättömien lankojen mysteeri
Tiedon muruja metsästämässä
Sotaa karkuun Karkkuun
Muistoja Seivästöltä ja evakkotaipaleelta Matkusta
Komea historiiki T. Rusi Oy:lle
Millainen oli vastavalmistunut seurakuntatalo?
Linnoitustöistä talvisotaan
Otso kirjoitti kahdeksan laudaturia ja eximian
Kananhoitoa Kuolemajärvellä
Juhlasormikkaat Koivistolta
Tieto, muistot ja tunne samoissa kansissa
Hautamuistomerkki Urjalan hautausmaalle
juhlapuhujana Joni Lindeman
Messussa saarnaa Heli Inkinen
Juhlan ohjelma
Tulossa postissa tilaajille elokuun lopulla ja syyskuun alussa

Kestotilaus 10 e.
Tilaa Tytti Sokura 040 848 5560 tai tytti.sokura@gmail.com

Kansikuvassa Anni, Sanna ja Santeri Nenonen Kuolemajärven matkalla kesäkuussa 2019.

Kuolemajärvi-juhla su 8.9.2019

Klo 10.00 Messu Martinkirkossa
saarna rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen

Klo 13.00 Päiväjuhla Turun VPK:n talossa, Eskelinkatu 5
Yhteislaulua, Karjalaisten laulu
Tervehdyssanat, Salla-Maria Lauttamäki
Kuolemajärvi ei kuollutkaan -kirjan esittely, toimittaja Seppo Pirhonen
Musiikkia, Turun VPK:n puhallinorkesteri, kapellimestarina Reijo Borman
Juhlapuhe, everstiluutnantti Joni Lindeman
Väliaika, jonka aikana kyläkohtaiset tapaamiset
Yhteislaulua, Varsinaissuomalaisten laulu
Kooste Jorma Tervahartialan kuvaamista videoista; Kuolemajärvi-juhlasta ja muistoja matkoista
Lausuntaa, Sira-Aulikki Iivonen 
Musiikkia, Turun VPK:n puhallinorkesteri
Juonto ja päätössanat Seppo Pirhonen
Maamme

Kuolemajärvi-juhla su 9.9.2018

Jumalanpalvelus Martinkirkossa klo 10.00, Huovinkatu 5
Saarnaa Suomen Lähetysseuran entinen Etiopian lähetti Päivi Anttila.

Päiväjuhla Turun VPK:n talossa klo 13.0, Eskelinkatu 5

Yhteislaulu: Karjalaisten laulu
Tervehdyssanat: Säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Akkanen
Musiikkia: Retro-Tytöt
Juhlapuhe: Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Hakanen

Väliaika: Kyläryhmäkohtaiset tapaamiset, tuotemyynti ja omakustanteiset kohvit

Yhteislaulu: Varsinaissuomalaisten laulu
Videoesitys: Jorma Tervahartialan videoita aikaisemmista juhlista
Musiikkia: Tuire Mellanen ja Perilliset
Päätössnat: Seppo Pirhonen
Maamme

Säätiön säännöt uudistuvat

Kuolemajärvi-säätiön hallintoneuvosto hyväksyi sääntömuutoksen toisessa käsittelyssä kokouksessaan18.3. Säätiölaki on uudistunut ja muuttamatta perustamisesta 1948 lähtien olleet säännöt vastaavat nyt lain vaatimuksia.

Hallintoneuvosto hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2017. Tilinpäätös osoitti 2027,65 euroa tappiota. Toimintavuoden kohokohtia olivat matka Kuolemajärvelle ja pitäjäjuhla syyskuussa.

Toimintasuunnitelmassa kuluvalle vuodelle on mm Kuolemajärvi-juhla Turussa su 9.9. juhlapuhujana on Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen. Kuolemajärveläinen-lehti ilmestyy elokuussa, Kuolemajärvellä olevia muistomerkkejä käydään hoitamassa alkukesästä, arkiston järjestämistä jatketaan ja ryhdytään valmistelemaan vuonna 2019 julkaistavaa kirjaa Kuolemajärvi ei kuollutkaan.

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Ossi Muurinen ja varapuheenjohtajana Liisa Pulkkinen. Erovuoroiset jäsenet Rauli Hietanen, Salla-Maria Lauttamäki ja Terttu Myyryläinen valittiin toimikaudeksi 2018–2020. Erovuorossa ollut hallituksen jäsen Seppo Pirhonen valittiin jatkamaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

Vasemmalla halintoneuvoston jäsenet istumassa vpj. Liisa Pulkkinen ja pj. Ossi Muurinen. Takana vasemmalta Taina Lehto, Terttu Myyryläinen, Lea Heinämäki, Pirjo Vuoriluoto ja Paula Kipinoinen. Kokouksesta estyneenä poissaolleet Rauli Hietanen ja Salla-Maria Lauttamäki puuttuvat kuvasta.Oikella kuvassa hallituksen jäsenet vasemmalta Seppo Lerkki, Seppo Pirhonen, asiamies Tytti Sokura, pj. Mika Akkanen ja vpj. Ossi Tuusvuori.

Johto vaihtui Kuolemajärvi –säätiössä

Sekä hallintoneuvosto, että hallitus saivat uuden johdon Kuolemajärvi-säätiössä. Hallintoneuvostoa vuodesta 1993 johtanut Arvi Akkanen luovutti paikkansa Ossi Muuriselle. Myös varapuheenjohtaja vaihtui, kun Risto Suomisen tilalle tuli Liisa Pulkkinen. Hallintoneuvosto kokousti 20.3.

Säätiön hallitusta vuodesta 1993 johtanut Kalevi Kettinen luovutti puheenjohtajan tehtävät hallituksen järjestäytymiskokouksessa Mika Akkaselle. Hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana Kettinen jatkaa vielä vuoden. Säätiön asiamiehen tehtävänimike muuttuu uuden säätiölain myötä toimitusjohtajaksi. Yli 20 vuotta asiamiehenä toiminutta Ossi Muurista seuraa tehtävässä heinäkuun alusta Tytti Sokura.

Hallintoneuvosto valitsi hallintoneuvostoon kolmivuotiskaudeksi erovuoroista uudelleen Lea Heinämaan ja Arvi Akkasen tilalle Ossi Muurisen Risto Suomisen tilalle Taina Lehdon. Eroavan Tytti Sokuran tilalle valittiin jäljellä olevaksi toimikaudeksi Seppo Lerkki.  Seija Jokinen, Liisa Soon ja Juha Ylitalo jatkavat varajäseninä.

Hallituksen erovuorossa olevista jäsenistä Mika Akkanen valittiin uudelleen ja Ossi Muurisen tilalle tuli Tytti Sokura. Muuta hallituksen jäsenet ovat Kalevi Kettinen, Seppo Pirhonen ja Ossi Tuusvuori. Hallituksen varajäsenistä Maarit Snellman valittiin uudelleen ja uutena varajäsenenä aloittaa Soile Tirri.

Pitäjäjuhla Turun VPK:n talossa 13.9.2015

Tekstiä ja kuvia juhlista klikkaamalla pitäjäjuhla 2015

Pitäjäjuhlaan osallistui noin 400 henkilöä. Uusi juhlapaikka Turun VPK:n talolla osoittautui onnistuneeksi valinnaksi.

Turun VPK:n puhallinorkesteri esiintyi Hannes Merisaaren johdolla. Orkesterissa soittaa myös kaksi kuolemajärveläistaustaista muusikkoa.

Väliajalla kokoonnuttiin kyläkunnittain. Tässä pääosa kolkkalalaisista ja Hietasen kyläläisiä.

Mitä mie sil maal oisin tehnt!
Seivästön Sippolasta maailmalle, kronikka

Vesa Ranki julkaisi kirjan toukokuussa:

Tietoja kirjasta:
• nelivärinen • runsas kuvitus (lähes jokaisella aukeamalla ainakin yksi kuva) • sivumäärä on noin 260 • pehmeäkantinen
Tietoja sisällöstä:
• tietopaketti Kuolemajärvestä ja Seivästön kylästä • sopiva annos sotahistoriaa Kuolemajärven näkökulmasta • sisältää kirjoittajan omaelämänkerrallisen osuuden • sukupuut Adam Rangin jälkipolvista perheittäin • kertomukset perheiden vaiheista

Ennakkotilaus ja lisätiedot sekä kansikuva tästä esitteestä pdf-muodossa

Kuolemajärveläisen uusi verkkolehti on avattu

Löydät sen viereisestä linkistä Kuolemajärveläinen

Joulusanomaa kuolemajärveläisittäin

Syksyllä avatulla Merja Kaleniuksen ylläpitämällä Facebook- sivulla"Juuret Kuolemajärvellä" käydään vilkasta keskustelua kuolemajärveläisistä sukujuurista. Pia Helminen on löytänyt mielenkiintoisia linkkejä Juhani Rekolasta Ruotsissa toimivan Sisuradion arkistoista: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx… Siellä voi kuunnella mielenkintoista joulusanomaa.

Miten kuolemajärveläiset tulivat Urjalaan joulukuussa 1939

Lue Seppo Pirhosen kolumni aiheesta tästä

Karjalainen sanankäyttö on vuoden teema. Siksi Kuolemajärveläisen verkkolehdessä on myös kolumnit-osio. Sen ensimmäinen kirjoittaja Minna Saano aloittaa otsikolla: Mie mään ja mää lähren. Lue tästä

Kuolemajärvi Turun kirjamessuilla
Kuolemajärvi esittäytyy Turun Krjamessuilla osasto B8 yhdessä Karjalaisseurojen Varsinais-Suomen piirin ja muiden pitäjäyhteisöjen kanssa. Avoinna vielä lauantaina ja sunnuntaina.

Väinö Linnan lukion oppilaita vierailulla osastolla.	Sari Suuronen esitteli kansallispukuamme.
Tapio Kouki, Veikko Liski, Ossi Tuusvuori ja Pirkko Pihlman kertoivat karjalaisesta sanankäytöstä.	Yhteisosasto on tällä kertaa Varsinais-Suomen karjalaisseurojen piirin, Karjalan Liiton, Kuolemajärven ja Johanneksen ja Uudenkirkon yhteinen.

Vähän erilainen pitäjäjuhla

Tutuissa puitteissa  jälleen kerran hieman erilainen pitäjäjuhla. Suurimman yllätyksen kuulijoille tarjosi juhlaesitelmän pitänyt poliittisen historian professori Timo Soikkanen, joka käsitteli turkulaisten ja karjalaisten kohtaamista sanankäytössä. Yleisö sai nauttia mehevistä jutuista. Jos joku odotti poliittisen historian esitelmää, hän saattoi pettyä.  Ohjelmaan kuului viime vuoden tapaan kyläkohtaiset tapaamiset väliajalla.

Säätiön hallintoneuvoston vastavalittu jäsen Liisa Pulkkinen kertoi omasta karjalaisesta taustastaan tervehdyspuheessaan. Puhe luettavissa tästä.

Musiikista vastasi muutaman vuoden tauon jälkeen Turun veteraanisoittajat Reijo Aholan johdolla. Sisääntulomusiikin ohella he esittivät Heili  Karjalasta, Ilta Kannaksella, Syysillan tuuli ja Äänisen aallot, joissa laulusolistina oli Keijo Lehto. Reppurin laulussa solistina oli Reijo Ahola.

Juhlaesitelmässä Timo Soikkanen selvitti Turun Yliopistossa toimineiden viipurilaisten professoreiden kohtaamista varsinaissuomalaisten kanssa. Otteita esityksestä tulossa myöhemmin tähän.

Ansiomerkkejä saivat sekä Helsingin että Turun Kuolemajärvi-kerhoissa ansioituneet. Turun kerhosta hopeisen merkin saivat Liisa ja Pertti Sirkiä. Helsingin kerhon puuhanaiset Sinikka Hovi. Heljä Räty ja Liisa Vihko saivat Karjalan Liiton pronssiset ansiomerkit. Aiemmin ansiomerkin saanut Salme Alihanka palkittiin pitkäaikaisesta avustamisesta lehti- ja kirjamyynnissä pitäjäjuhlassa uudella isännänviirillä

Väinö Valtonen ylläpiti pakinallaan Kuolemajärven murretta kertomalla kotikylänsä Viuhkolan vaiheista. Teksti tässä

Juhlassa nähtiin Evakkoonlähdön toukokuisesta muistojuhlasta Ossi Tuusvuoren koostama videoesitys. Juhlan päättäjäissanat esitti juontajana toiminut Seppo Pirhonen Puheen teksti tässä. Yleisö oli juhlassa noin 300.

Väliajalla osanottajat kokoontuivat kyläryhmittäin tapaamaan toisiaan. Lähes jokaisella oli rinnassaan tarralappu, jossa oli koti- tai juurikylän nimi. Myyntipöydillä oli tarjolla niin Kuolemajärvi-säätiön kuin Seivästö-säätiön materiaaleja sekä Auli Muurinen-Kitulan adresseja ja kortteja. Uutuutena oli Kuolemajärven isännänviiri.

Koskettava muistojuhla Kuolemajärven kirkolla

Kauniissa kesäsäässä kokoontui noin170 henkeä Kuolemajärven kirkkomaalle viettämään evakkoon lähdön muistojuhlaa. Väkeä oli tullut neljällä linja-autolla. Juhlan ohjelma sai moneen silmäkulmaan liikutuksen kyyneleen. Paikallisen musiikkikoulun lasten kuoro esitti kolme  neliäänistä laulua, joista yhden suomen kielellä.

Juhla alkoi yhteisesti lauletulla Karjalaisten laululla, jonka jälkeen Kuolemajärvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi (puhe tässä). Juhlan juontajana toimi Mika Akkanen, tulkkina Tatjana Yurina ja esilaulajana Väinö Valtonen. Seuraavaksi laulettiin Karjalan kunnailla, jonka jälkeen säätiön edustajat hallintoneuvoston puheenjohtaja Arvi Akkanen ja Kalevi Kettinen laskivat seppeleet kirkon ja hautausmaan muistomerkille sekä sankarivainajien muistomerkille. Sirkiän sukuseuran ja Koiviston kaupungin(Primorsk) edustajat laskivat kukkalaiteen kirkon muistomerkille.

Krasnaja Dolinan( Akkalan) musiikkikoulun kuoro  esitti ukrainalaisen kansanlaulun sekä Laulun Inarinjärvestä venäjäksi sekä suomeksi On suuri sun rantas autius.

Juhlapuheen piti säätiön hallituksen jäsen Seppo Pirhonen, joka kertasi tiivistetysti Kuolemajärven historiaa ja erityisesti talvi- ja jatkosodan taustaa, tapahtumia, takaisinpaluuta sekä evakkoon lähtöä. 70 vuotta sitten Puheessaan hän korosti miten tärkeää kuolemajärveläisille on ollut päästä entisille kotikonnuille kotiseutumatkoilla ja kokoontua pyhällä paikala kirkkoniemessä. (Puhe kokonaisuudessaan tässä linkissä).

Paikallisten asukkaiden tervehdyksen esitti Yuri Ogloblin. ”Te olette kokeneet sodan kivun, mutta olette onnistuneet selviytymään traagisesta tilanteesta ja rakennatte omassa kotimaassanne onnellista elämää.  Me nykyiset alueen asukkaat ymmärrämme, mitä surua te olette kokeneet sodan vuoksi. Meitäkin on sota koskettanut”  (Puhe tässä linkissä)

Arja Sirkiä esitti Kaija Paasikunnaksen runon Viestintuojat( Teksti tästä). Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Suvivirteen. Sen jälkeen juotiin kirkkokahvit ja lähdettiin tutustumaan Kuolemajärven kyliin. Juhlan ohjelmalehtinen tästä.

Krasnaja Dolinan (Akkalan) musikkikoulun kuoro esitti taidokkaasti kolme laulua.

Kirkon muistomerkillä Kuolemajärvi-säätiön, Sirkiän sukuseuran ja paikallisten asukkaiden kukkalaitteet. Oikealla sankarihaudan muistomerkki, jossa on 91:n kaatuneen nimet.
Arvi Akkanen ja Kalevi Kettinen laskivat seppeleen muistomerkeille.	Yuri Ogloblin esitti paikallisten asukkaiden tervehdyksen.
Arja Sirkiä esitti Kaija Paasikunnaksen runon Viestintuojat.	Väinö Valtonen toimi esilaulajana.

Kuvia juhlasta tulossa myöhemmin lisää.

Kolkkalan ja Hietasten kylien asukkaat kokoontuivat

sunnuntaina 14.8.2005 Turun Konserttitaloon.

Kokoontumisen tarkoituksena oli käynistää entisten asukaiden ja heidän jälkeläistensä yhteydepito. Tavoitteena on myös käynnistää kyläkirjaprojekti. Kolkkalan koulupiirin alueelta kootaan kansien väliin kaiki perustieto, muistelukset ja valokuvat.

Oletko vieraillut Pentti Loukosen ylläpitämillä Kolkkalan kylän sivuilla: www.kolkkala.net

"Evakkoon 60 v" muistojuhla
herkisti kuolemajärveläiset

Kuudenkymmenen vuoden jälkeen saivat kuolemajärveläiset osallistua ensimmäisen kerran ehtoolliselle omassa kirkossaan. Ehtoollisen jakoi Heli Aaltonen avustajanaan Ossi Muurinen.

Kuolemajärven kirkon raunioilla vietettiin sunnuntaina 6.6. evakkoon lähdön 60-vuotismuistojuhlaa. Tilaisuuteen oli saapunut satakunta kuolemajärveläistä ja heidän ystäväänsä. Juhla päättyi yhteiseen ehtoollisen viettoon.

Kuolemajärveläiset joutuivat lähtemään 14.kesäkuuta 1944. Pohjoisista kylistä lähdettiin hevosin, ja jalan. Eteläkylistä tulleet lähtivät pääosin junakuljetuksilla. Viimeinen evakkojuna lähti 16. kesäkuuta.

Kuolemajärvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Hän kertasi puheessaan 60-vuoden takaisia tapahtumia. Lähdön aikaan hän oli koulupoika, mutta muistaa hyvin, miten Säiniön kohdalla Kolkkalasta lähtenyttä evakkosaattuetta ampuivat vihollisen lentokoneet.

Juhlapuheen piti seivästöläinen Raili Taberman. Hän oli paneutunut perusteellisesti 60- vuoden takaiseen aikaan. Hän kertoi siitä, miten viranomaiset olivat tehneet suunnitelmia mahdollisen evakuoinnin varalle. Silti suurin osa kuolemajärveläisten tavaroista jäi kuitenkin pitäjän asemalle laatikoihin pakattuina tai nimilapuin varustettuina. Junia ei riittänyt omaisuuden kuljettamiseen, koska venäläisten suurhyökkäys tuli yllätyksenä ja niin suurella voimalla, että Viipuri oli luovutettava jo 20. kesäkuuta.

Raili Taberman kertoi myös omakohtaisesta 13-vuotiaan kokemuksista. Hän oli myös löytänyt äitinsä arkistoista koskettavat runot kuvaamaan lähdön tunnelmia.

Tilaisuuden musiikista vastasi trumpetisti Tapio Granqvist. Hän soitti sooloesityksensä Suomalaisen rukouksen ja Reppurin laulun. Yhteislauluna laulettiin Karjalan kunnailla.

Kuolemajärven kirkon raunioilla, alttarin paikalla olevalle muistomerkille seppeleen laskivat hallintoneuvoston puheenjohtaja Arvi Akkanen, hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen ja hallituksen jäsen Pirjo Vuoriluoto. Seppelenauhaan oli kirjoitettu: Usko, toivo, rakkaus, 6.6. kuolemajärveläiset.

Jumalanpalveluksen aluksi laulettiin virsi 197. Arvi Akkanen luki psalmitekstin Psalmista 22. Epistolatekstinä oli efesolaiskirjeen kohta: " Te ette enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen. samaan kansaan kuin Pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Jeesus Kristus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin, että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi ja hän liittää teidätkin hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen."

Puheessaan pastori Heli Aaltonen, jonka sukujuureet ovat Inkilässä, kertasi tapahtumia Karjalaan paluun ajalta, jolloin kuolemajärveläiset ehtivät olla kotiseudullaan kolmen kylvön ja kahden korjuun ajan. Sitten piti lähteä. Kaikki, mitä oli ehtinyt tehdä ja mitä oli ehtinyt kiintyä ihmisiin ja kotimaisemiin piti jättää. Aikuiset tiesivät mitä oli edessä, mutta lapsille kaikki oli uutta.

Virren 225 jälkeen luettiin ehtoollisen asetussanat ja luettiin Isä Meidän rukous. Ehtoollisen jakamisen suoritti Heli Aaltonen Ossi Muurisen avustamana. Tämä oli ensimmäinen kerta evakkoon lähdön jälkeen, kun kirkon paikalla nautittiin ehtoollista. Kiitosvirtenä laulettiin 341. Herran siunauksen jälkeen laulettiin Suvivirsi.

Ennen kotimatkaa juhlan juontajana toiminut Seppo Pirhonen esitti päätössanat ja olivat tarjolla myös kirkkokohvit.

Kuolemajärven kirkko oli Josef Stenbäckin suunnittelema ja se vihittiin käyttöön 1903. Se oli valmistettu Virolahden graniitista. Talvisodassa suomalaiset tuhosivat sen kellotornin ja kirkko kärsi myöhemmin lisää vaurioita. Sotien jälkeen neuvostoliittolaiset purkivat rauniokirkon niin, että siitä jäi jäljelle pari alinta pohjakerrosta, josta on nähtävissä kirkon pohjamuoto. Kuolemajärvi-säätiö pystytti alttarin paikalle muistomerkin 1995. Sankarihaudan muistomerkki pystytettiin 1999.

Juhlayleisöä Kuolemajärven kirkon paikalla. Kirkosta on jäljellä peruskivet.

Säätiön edustajat luovuttivat nykyiselle Krasnaja Dolinan (Akkalan) kunnanlääkärille Juri Oglobinille (seisomassa vasemmalla) Kuolemajärven historian ja kuvateoksen kiitokseksi avusta Agricolan museon ylläpidosta.


Alttaripöytä oli kirkon ja hautausmaan muistomerkin edessä kirkon alttarin kohdalla.

 

 

Taas tulloo itku, kuvateos Kuolemajärveltä
ilmestyi uusintapainoksena

Kirja ilmestyi alunperin 1984 ja kauan odotettuna uusintapainoksena 2003 loppusyksystä.Kuva-aineistoa kerättiin alunperin kolme vuotta ja niinpä kirjaan saatin yli 900 valokuvaa, jotka kylä kylältä kertovat elämästä ennen sotaa ja sotien aikana. Kirjassa on yli 360 sivua ja tekstit valottavat pitäjän elämää monipuolisesti.

Tilaa säätiön asiamieheltä Ossi Muuriselta puhelin 02-2381068 tai sähköpostilla:ossi.muurinen@elisanet.fi

Kuoliko Agricola Kyrönniemessä vai Seivästöllä?

Syyskuun Agricola-symposiumissa Turussa esitti entinen valtionarkiston hoitaja, tohtori Kari Tarkiainen mielenkiintoisen löydön arkistoista. Toinen perinteinen käsitys kertoo piipan kuolleen Kuolemajärven Kyrönnimessä ja toinen tieto Äyräpään Seivästöllä. Ei kannata kuitenkaan huolestua, molemmat paikat ovat Kuolemajärvellä ja muistomerkin paikkaa ja pirttimuseota ei tarvitse siirtää. Seuraavassa ote hänen puheenuorostaan koskien piispan paluuta rauhanneuvotteluista:

"Kun lähetetystö lopulta palasi Venäjältä samaiseen Metsäkylään Suomen puolelle rajaa, elettiin huhtikuun 8. päivää 1557. Matkalaiset valitsivat tällä kertaa lyhyemmän rantatien Viipuriin, mikä merkitsi yhtä ainoaa yöpymistä tällä välillä. Kuten tunnettua, Turun piispa Mikael Agricola kuoli seuraavana päivänä tällä matkaosuudella, ennen kuin lähetystö saapui huhtikuun 10. päivänä Viipuriin. Hänen seuraajansa Paavali Juustenin piispainkronikan mukaan - joka on kirjoitettu joko 1560- tai luultavimmin 1570-luvulla - kuolipaikkana on pidetty Uudenkirkon (sittemmin Kuolemanjärven) pitäjän Kyrönniemeä. Tälle oletetulle kuolinpaikalle Suomenlahden rannalle pystytettiin vuonna 1900 kauniilla valurauta-aidalla ympäröity muistomerkki. Aitaus tuhoutui viime sodan jälkeisinä vuosina, mutta

Kuolemanjärvellä kesiään viettävä Venäjän tiedeakatemian jäsen, kardiologi Vlasdimir Smirnov rakennutti sen vanhojen valokuvien mallin mukaan uudelleen kesällä 2000. Samalla paikalla vihittiin elokuussa 2001 käyttöön Agricolan muistolle omistettu pirttimuseo. Mainittakoon vielä, että Agricolan kuolinpäivää, huhtikuun 9. päivää, vietetään Suomessa yleisenä liputuspäivänä, suomen kielen päivänä ja että ruotsinkielinen Uusmaalainen osakuntakin pitää sitä vuosijuhlapäivänään.

Noin pari viikkoa sitten käyttämäni ruotsalaisten lähettiläiden diplomaattiraportti antaa Mikael Agricolan poismenosta, voisi sanoa sensaatiomaista kyllä, osittain perinnäisestä poikkeavan kuvan, jota kukaan tutkija ei ole huomannut. Raportissa sanotaan seuraavasti: "Daghen ther näst tilförenne,bleff Mästher Mickel Agricola, dödh på wägen wti en by I Eurapä benämndh Seivaste. När man skulle hiälpa honom äffter hans ägen begäran wp aff Slädhen". (suomeksi: Seuraavana päivänä, kuoli maisteri Mikael Agricola, tiellä Äyräpäässä kylässä nimeltä Seivästö. Kun häntä piti auttaa hänen omasta pyynnöstään ylös reestä). Seivästön (Styrsuddin) kylä sijaitsee jonkin verran idempänä kuin Kyrönniemi, mutta muuten samalla rantaviivalla. Jos diplomaattiraportin tieto pitää paikkansa, seisoo siis niin monumentti kuin pirttimuseo väärällä paikalla. Ehkä voin palata tähän yksityiskohtaan keskustelussa, koska sen lähdekriittinen selvittely veisi tässä turhaan aikaa. Juusteenillakin on nimittäin ollut kronikkaansa hyvä lähde. Ei ole vielä syytä ryhtyä siirtämään monumenttia ja pirttimuseota toiselle paikalle."

Arkkipiispa Jukka Paarma vieraili Agricolan kuolinpaikalla vuonna 2002. Hänen oppaanaan oli Juri Oglobin.

Valtuuskunta valmistelemaan Mikael Agricolan
juhlavuotta 2007

Vuonna 2007 tulee kuluneeksi 450 vuotta Mikael Agricolan kuolemasta. Agricolalla on tärkeä asema Suomen historiassa ja kulttuurissa erityisesti Suomen kielen ja kirjallisuuden kehittäjänä sekä kirkon uudistajana.

Opetusministeri Tuula Haatainen ja kulttuuriministeri Tanja Karpela ovat asettaneet juhlavuoden valmisteluja varten Agricola-valtuuskunnan ja työryhmän. Valtuuskunta kokoaa keskeiset juhlavuoden toimijat yhteen ja sitä johtaa Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen ja varapuheenjohtajana sekä työryhmän puheenjohtajana on opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström. Juhlahankkeen sihteeristö toimii Turun Yliopiston yhteydessä ja hankkeen pääsihteeriksi on nimitetty VTM Ossi Tuusvuori.

Juhlavuonna 2007 tehdään eri tavoin tunnetuksi Mikael Agricolan työtä ja vaikutusta. Vuoden tavoitteena on painottaa tämän päivän suomalaista kulttuuria, kirjallisuutta ja yhteiskunta- ja kirkollista elämää sekä kytkeä ne Mikael Agricolan elämäntyöstä ammennettavaan perintöön. Agricolan perintö elää tämän päivän kirjallisuuden, kielen, kirkollisen elämän ja suomalaisen yhteiskunnan eri aloilla.

Kalevi Kettinen edustaa Kuolemajärvi-säätiötä

Jäseninä valtuuskunnassa ovat Turun apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala, professori Simo Heininen Helsingin yliopistosta, Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, professori Kaisa Häkkinen, opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja, TS-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen, puheenjohtaja Kalevi Kettinen Kuolemajärvi-säätiöstä, Turun maakuntamuseon johtaja Juhani Kostet, Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja Anu Laitila, johtaja Lars-Folke Landgren Helsingin yliopiston Renvall-instituutista, pääsihteeri Tuomas Lehtonen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Kari Levola, Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos, ohjelmistosuunnittelupäällikkö Ulla Martikainen-Florath Yleisradiosta, Äidinkielten opettajien liiton puheenjohtaja Mervi Murto, kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva, arkkipiispa Jukka Paarma, Museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen ja Pernajan kunnanjohtaja Ralf Sjödahl. Pysyvinä asiantuntijoina ovat Venäjä-Suomi Seuran varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Alexander Belov, teologian tohtori Ossi Haaramäki ja ministeri Jaakko Numminen. Pääsihteerinä toimiva Ossi Tuusvuori on myös kuolemajärveläistä syntyperää.