Ajankohtaista

Agricola
Ajankohtaista
Aineistotilaukset
Arkisto
Helsingin kerho
Historiaa
Inkisten suku
Kartta
Kuolemajärveläinen
Kuolemajärvi-säätiö
Kuvia
Kylät
Laulut
Linkit
Miss Sie oot?
Muistomerkit
Osoitteet 1952
Palaute
Etusivulle

"EVAKKOON LÄHDÖN 70 v- MUISTOJUHLAMATKA" 23. - 25.5.2014   KUOLEMAJÄRVELLE Juhla kirkkomaalla la 24.5. klo 11.00 Tässä ohjelma PDF-muodossa. Katso tarkennettu matkaohjelma tästä linkistä. Pävitetty 20.5.2014

Kansikuvakilpailu on ratkennut Kuolemajärveläinen-lehdessä pyydettiin lukijoita äänestämään paras kansi tähän mennessä julkaistuista 20 lehdestä. Voittaja on tämän vuoden 2013 kansikuva, jossa on kuvattu Auran karjalaisten muistomerkki Evakkokivet. Se sai äänistä 26,3 %. Vuosien 2010, 2008, 2005 ja 1994 kannet saivat 10,5 prosenttia äänistä. 2010 2008 2005 1998 Äänestäjien kesken arvotiin tuotepalkinto, jonka voitti Pirkko Helminen. ______________________________________________________ Kuolemajärvi-juhlasta Kuvaesitys juhlasta. Kuvat Ossi Tuusvuori Kun kuva-albmi aukeaa, voit valita kuvaesityksen, jolloin se toistaa kuvat vuorotellen. Matti Puhakan juhlapuhe tässä ........................................................................................ Evakkoäiti patsashankkeen kolehti yllätti Kuolemajärvi-juhlassa laitettiin hattu kiertämään Evakkoäiti- patsashankkeen tukemiseksi. Hankkeesta tarkemmin tästä linkistä. Hattuun kertyi 1361 euroa. Se siirretään Karjalan Liitollle hankerahastoon lyhentämättömänä. Hattu kiersi juhlasa ja se jouduttiin välillä tyhjentämään, koska kahisevaa ja kolikoita kertyi niin paljon. Kuolemajärvi-säätiön puolesta lämmin kiitos kaikille!

Kuolemajärveläinen 2013 on ilmestynyt Kestotilaajana saat lehden kotiisi. Jos et ole vielä tilaaja, soita tilaus Ossi Muurinen 050-5474 566 tai sähköpostilla: ossi.muurinen@elisanet.fi. Osta irtonumero Kuolemajärvi-juhlasta Turussa 8.9. Kestotilaushinta 10 e, sisältää postituksen. Irtonumero 10 e.   Kolkkalan kylän uudet kotisvut Pentti Loukonen on avannut Kolkkalan ja Rautasen kotisivut. Kolkkalan sivut perustuvat Pentin kirjaan Kuolemajärven Kolkkala, menetetty tulevaisuus ja Koiviston puoleisen naapurikylän Rautasen sivut kirjaan Koiviston Rautanen. Sivuilla voi klikata kartalta oman kotipaikan, josta avautuvat kuvat ja henkilötiedot kussakin talossa asuneista. Sivujen ylläpitäjä toivoo palautetta ja täydennystä sivuista. Sivut toimivat hyvin. Sivuille pääsee osoitteella: www.kolkkala.net ja www.rautanen.net Uusia kuvia kirkkomaalta Muolaalaiset kävivät tutustumassa Kuolemajärven kirkkomaahan. Eri vaiheiden jälkeen he saivat portilta ystävällisen oppaan, joka kuljetti heitä entisellä kirkkomaalla. Naiset perkasivat rikkaruohot kukkaistutuksesta. Lauri Rämö otti kuvasarjan, joka on nähtävissä Picasa-palvelussa tästä linkistä Terveisiä Kuolemajärveltä! Kuolemajärven hautausmaan kartta vuodelta 1936 ja Kuolemajärveläisessä julkaistu pdf-tiedosto haudatuista nyt tässä linkissä.

Katso kuvia Juvanruukista kesällä 2011. Esityksen katsominen vaati Flash-ohjelman koneellasi. Ohjelman voi ladata maksutta netistä.

Hanki itsellesi nyt kirja 25 e Tilaukset Ossi Muurinen 050-547 4566 Kirjan esittely tässä

 

 

 

Kuolemajärvi-juhla su 8.9.2013 Turussa

Klo 10.00 Kirkkojuhla Martinkirkossa

Saarnaa kappalainen Lasse Mustonen, liturgina kirkkoherra Tuomo Norvasuo
Jumalanpalvelus radioidaan

Klo 13.00 Päiväjuhla Turun Konserttitalossa

YHTEISLAULUA Karjalaisten laulu

TERVEHDYSSANAT Terttu Myyryläinen
Säätiön hallintoneuvoston jäsen

VIULUESITYS Juho Valtonen

JUHLAPUHE Matti Puhakka
Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtaja

KUOROLAULUA Turun Karjalakuoro
Johtajana Marianne Länne, säestää Tuula Sailola

VÄLIAIKA

YHTEISLAULUA Varsinaissuomalaisten laulu

VIULUESITYS Juho Valtonen

ANSIOMERKKIEN JAKO

KUOROLAULUA Turun Karjalakuoro

PÄÄTÖSSANAT Seppo Pirhonen

MAAMME

 

Vuoden karjalainen kyläkirja on Paluu muistojen Muurilaan Vuoden 2011 karjalainen pitäjä- ja kyläkirja on "Paluu muistojen Muurilaan". Kirja palkittiin lauantaina 19.11. Karjalan Liiton pitäjä- ja sukumarkkinoilla. Arvonimestä kisasi 17 tänä vuonna ilmestynyttä menetetystä Karjalasta kertovaa kirjaa. Valinnan teki Karjalan Liiton liitovaltuuston puheenjohtaja Matti Puhakka. Puhakan mukaan kirja on kirjoitettu vahvalla ja asiansa tuntevalla otteella. "Kirja antaa tietoa historiasta, alueen geopoliittisesta merkityksestä, luonnosta aina geologiaan saakka. Se antaa hyvän kuvauksen alueen kauneudesta ja sen asuttamisesta aina rakennusarkkitehtuuria myöten, myös kuvaus talvi- ja jatkosodasta sekä sotaan osallistumisesta tappioineen on vakuuttavasti kuvattu." Kunniakirjaa vastaanottamassa Karjala-talolla Seppo Pirhonen, Liisa ja Osmo Herrala, Ossi Muurinen ja Kristiina Annala. Paluu muistojen Muurilaan ilmestyi syyskuussa Muurilan kyläkirjatoimikunnan julkaisemana. Sen on toimittanut Seppo Pirhonen. taitosta ja sivunvalmistuksesta vastasi Urjamedia/Seppo Pirhonen. Teos on painettu Saarijärven Offset Oy:ssä. Kirjatoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Ossi Muurinen sekä jäseninä Kristiina Annala, Liisa ja Osmo Herrala, Tapani Herrala ja Taina Vartiainen. Kirjassa on 340 A4-kokoista sivua, 381 valokuvaa, 26 karttaa ja 11 taulukkoa. Se kertoo Karjalan Kannaksella Suomenlahden rannalla sijainneen Kuolemajärven pitäjän Muurilan kylän vaiheista esihistoriasta nykypäivään. Muurila tunnettiin Mikael Agricolan kuolinpaikkana, lentohiekastaan, Mannerheim-linjan alkupisteestä ja kesäisistä puolustusvoimien ilmatorjuntaleireistä. Vuoden karjalaisessa kyläkirjassa kuvataan asukkaiden arkea ja juhlaa halki vuosisatojen niin sodan kuin rauhan aikoina painopisteen ollessa sotaa edeltävässä ajassa. Kirjan artikkelit antavat hyvän kuvan karjalaisesta elämänmenosta ja siksi kirja on mielenkiintoinen paitsi Muurilan kyläläisille kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille. Kirjaa saa hyvin varustetuista kirjakaupoista ja suoraan Ossi Muuriselta sähköpostilla: ossi.muurinen@elisanet.fi tai puhelimella 050-547 4566. Suoramyyntihinta on 35 euroa.

Paluu muistojen Muurilaan Lähes kymmenen vuotta sitten aloitettu Muurilan kyläkirjahanke on nyt toteutunut. Kirja julkaistaan 11.9. Kuolemajärvi-juhlassa Turussa, josta sen voi edullisesti hankkia. 340-sivuinen runsaasti kuvitettu kirja on monipuolinen tietolähde muillekin kuin muurilalaisjuurisille. Harva karjalainen kylä voi ylpeillä neljästä valtakunnallisesti tunnetusta asiasta. Kuolemajärven Muurilan kylään yhdistetään ainutlaatuiset lentohiekka-alueet, uskonpuhdistajan ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kuolinpaikka, ilmatorjuntapatteristojen kesäleirit sekä Mannerheim-linjan alkupiste. Muurilan kylän asukkaat olivat valinneet asuttavakseen merenrannan ja Kipinolanjärven välisen kannaksen lähiympäristöineen. Kalastus, merenkulku, Pietarin kauppa ja maanviljelys tarjosivat toimeentulon. Paluu muistojen Muurilaan kertoo menetetyn ja hävinneen kylän vaiheista kautta vuosisatojen nykypäivään. Kirjassa kuvataan arkea ja juhlaa ja ihmisten kohtaloita niin rauhan kuin sodan aikana. Kirja on todellinen aarre kylän väelle ja heidän jälkeläisilleen. Myös muille se tarjoaa elävästi kerrottuna mahdollisuuden eläytyä aikaan, jota ei enää ole, mutta, jonka voi elää kirjaa lukiessa. Se vie meidät takaisin aurinkoisille hiekkarannoille Muurilaan. Kuolemajärvi-säätiön asiamies Ossi Muurinen oli mukana ensimmäisellä Muurilan matkalla vuonna 1991. Matkan jälkeen hän alkoi kerätä kylään liittyvää tietoa, minkä tuloksena oli Muurilan kyläkuvaus Kuolemajärveläinen-lehdessä vuonna 1997. Ennen 60-vuotisjuhliaan vuonna 2002 hän pyysi osoittamaan mahdolliset huomionosoitukset alkupääomaksi kyläkirjatilille. Loppuvuonna 2005 hän kutsui Turun Karjalatalolle koolle muurilalaisia aloittamaan kyläkirjahanketta ja valitsemaan kirjatoimikunnan jäseniä. Toimikuntaan valittiin Kristiina Annala, Liisa Yliuntinen (nyk. Herrala), Osmo Herrala, Tapani Herrala, Ossi Muurinen ja Taina Vartiainen. Toimikunnan puheenjohtajana ja vetäjänä toimi Ossi Muurinen. Toimikunta kokoontui lähes viikoittain. Kyläkokouksen 1.4.2006 aloitteesta kutsuttiin kesän 2006 Muurilan matkalle mukaan kylässä ennen sotia asuneita, joilta saatiin tietoja erityisesti talojen sijainnista. Toimikunta oli valmistautunut huolella matkaan kokoamalla karttoja ja suurentamalla puolustusvoimien ennen sotia ottamia ilmavalokuvia. Näiden avulla suuri osa mukana olleista löysi entisen kotitalonsa paikan ja sen, mitä siitä vielä mahdollisesti oli jäljellä Toimikunta sai kesäkuussa 2011 valmiiksi kyläkirjan käsikirjoituksen. Kirjan on toimittanut, taittanut ja viimeistellyt Kuolemajärveläinen-lehden vastaava toimittaja Seppo Pirhonen. Kirjassa on 340 suurta A4-kokoista sivua. Valokuvia on 381, joista osa säätiön arkistosta, mutta paljon myös hankkeen aikana hankittuja. Karttoja on myös runsaasti eli 26. Yksitoista taulukkoa täydentää kirjan artikkeleita. Kirjan ensimmäiset kappaleet tulevat myyntiin Kuolemajärvi-juhlssa 11.9.2011. Kirjaa voi tilata Ossi Muuriselta puhelin 050-5474566 tai sähköpostilla ossi.muurinen@elisanet.fi. Kirjan hinta on 35 euroa. Postitse lähettäessä lisätään postituskulut, jotka ovat kirjeenä lähetettäessä noin 8,80 euroa. Kirjaa voi kysyä myös hyvin varustetuista kirjakaupoista, joissa hinta on korkeampi.

Helsingin Kuolemajärvikerho Torstaina 17.2. klo 18.00 Seppo Pirhonen kertoi kuolemajärveläisten tulosta Talvisodan aikaan evakkoon Urjalaan ja esitteli kirjaa Evakoista kavereiksi.

Ranskalaisten kiertomatka Turku-Helsinki-Viipuri-Kuolemajärvi-Pietari-Tallinna. Sivusto löytyy täältä. Tekstit suomeksi ja englanniksi.

 

MIKAEL AGRICOLAN MUISTOMERKKI PYSTYTETIIN UUDELLEEN VIIPURIIN Viipurissa paljastettiin lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507-1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispa oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta. Muistomerkin paljastus on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä, josta juhlavuoden valtuuskunta päätti viimeisessä virallisessa kokouksessaan helmikuussa 2008. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistuu Suomen kirkon edustajana arkkipiispa Jukka Paarma. Muistomerkin paljastustilaisuuden lisäksi viikonvaihteen 27.-28.6.2009 aikana on suunniteltu järjestettäväksi myös muita kulttuuritapahtumia. Paikalle odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä. Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa) ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tn painoinen kauluskivi. Muistomerkin viereen tullaan pystyttämään siitä ja Agricolasta kertova tekstilaatta. Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy. ________________________________________________ Kameran takana V.K. Hietanen Kuolemajärven Hietasen kylässä toukokuussa 1924 syntynyt Viljo Kalervo Hietanen teki elämäntyönsä lehtikuvaajana Turussa. Pisimpään hän työskenteli Helsingin Sanomien kuvaajana. Nyt on julkaistu Hietasen elämäntyötä kuvaa kirja Kuvien takana VK Hietanen. Sen ovat toimittanut Juha Hietanen. Kirjassa kuvataan Hietasen taival evakkopojasta tunnustetuksi itseoppineeksi valokuvaajaksi, joka on urallaan päässyt ikuistamaan niin tavallisten ihmisten kuin vallanpitäjien tähtihetkiä. Kirjassa, Hietasen entinen esimies, lehdistöneuvos Vesa-Pekka Koljonen luonnehtii tuon ajan kuvaajia all round-miehiksi, jotka olivat valmiita lähtöön, olipa tehtävä tai ajankohta mikä tahansa. Hietasen ura alkoi turkulaisessa Uudessa Aurassa. Vuodesta 1961 eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1989 asti hän kuvasi Helsingin Sanomille. Kirjassa on aihealueina kuvauskohteista lueteltu seuraavat: tiedonvälitystä Kekkosen Suomessa, muita vieraita, sisäpolitiikkaa, taloutta, Turun tautia, onnettomuuksia, urheilua, viihdettä ja kulttuuria, henkilöitä ja ilmiöitä sekä aika ennen ilmastonmuutosta. Hietasen kuvista eniten maailmalle kiirinyt lienee kuva Kekkosesta ja siloisesta Neuvostoliiton pääministeristä Aleksei Kosyginistä jäänmurtajalla lokakuussa 1968, Tsekkoslovakian miehityksen jälkitunnelmissa. Mainioita otoksia ovat myös karjalaispoliitikko Johannes Virolaisen ilmeet, kun tappio tuli puheenjohtajaäänestyksessä Turun puoluekokouksessa. Hietanen on ikuistanut myös Agricolan patsaan "löytäjän" Anatoli Vasiljevin. Kirja on hieno kunnianosoitus kuolemajärveläisen evakkopojan elämäntyölle. Sitä on myynnissä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa. Kuvat puhuvat puolestaan. Tekstit antavat kuville taustaa. Seppo Pirhonen Vasemmalla Viljon kotitalo ja oikealla kuva vuodelta 1992, kun hän kävi kotitalonsa paikalla kotiseutumatkalla.Takana navetan perustuksille uuden asukkaan rakentama venäläisdatsa. Kuvat kirjasta Kameran takana V.K. Hietanen

Kuolemajärven seurakunnan kirkonkirjoja voi nyt katsoa netistä osoitteesta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm > kirkonkirjat > Kuolemajärvi Sieltä ei löydy uudempia vaan seuraavat: Kirkolliset arkistot Vuodet Lähde Arkistotunnus Pää- ja rippikirjat Rippikirja 1769-1775 UK 794 I Aa:1 Rippikirja 1776-1783 UK 794 I Aa:2 Rippikirja 1784-1798 UK 794 I Aa:3 Rippikirja 1796-1808 UK 794-795 I Aa:4 Rippikirja 1808-1821 UK 795 I Aa:5 Rippikirja 1822-1835 UK 795 I Aa:6 Rippikirja 1836-1849 UK 332 I Aa:7 Rippikirja 1850-1859 UK 332 I Aa:8 Rippikirja 1860-1869 UK 332, JK 333 I Aa:9 Lastenkirjat Lastenkirja 1813-1830 UK 795 I Ab:1 Lastenkirja 1831-1840 JK 333 I Ab:2 Lastenkirja 1840-1859 JK 333 I Ab:3 Lastenkirja 1859-1880 JK 333-334 I Ab:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet) 1752-1769 UK 795 I C:1 Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet) 1770-1807 UK 795 I C:2 Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet) 1808-1837 UK 795-796 I C:3 Syntyneet 1838-1873 UK 796 I C:4 Kuulutettujen ja vihittyjen luettelot Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet) 1752-1769 UK 795 I C:1 Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet) 1770-1807 UK 795 I C:2 Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet) 1808-1837 UK 795-796 I C:3 Vihityt (sisältää myös kuolleet) 1838-1879 UK 796 I F:1 Kuolleiden ja haudattujen luettelot Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt) 1752-1769 UK 795 I C:1 Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt) 1770-1807 UK 795 I C:2 Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt) 1808-1837 UK 795-796 I C:3 Kuolleet (sisältää myös vihityt) 1838-1879 UK 796 I F:1 Ovat kuvattu mikrofilmeiltä.

Karjala-lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan 18.10.2007 säätiömme sekä suomeksi että venäjäksi julkaisemista kirjoista Aika ennen meitä. Kirjoituksessa selostetaan kirjan sisältöä ja todetaan mm: "Kuolemajärvi-säätiö on tehnyt merkittävän teon julkaisemalla kirjan "Aika ennen meitä Kuolemajärvellä". 54-sivuisesta opaskirjasesta on sekä suomen että venäjänkielinen painos." "Karjalaisten perinnejärjestöjen kannttaa ottaa mallia kuolemajärveläisistä. Muuallakin luovutetulla alueella olisi tarpeen kertoa nykyisille asukkaille alueen historiasta." Koko artikkeli PDF-tiedostona

Aika ennen meitä ilmestyi Luovutetun Karjalan alueen pitäjistä ensimmäisenä on Kuolemajärvestä ilmestynyt nykyasukkaille suunnattu venäjänkielinen kirja. Aika ennen meitä - Bremena do nas kertoo alueen suomalaisesta historiasta ja elämänmenosta. Aloitteen hankkeelle ovat tehneet alueen nykyiset asukkaat ja paikallishallinnon edustajat. Kirja julkistettiin Viipurissa suomalais-venäläisessä Agricola juhlassa. Kirjasta on luvattu käyttää oppimateriaalina alueen kouluissa. Se on tulossa myös kirjastojen kokoelmiin ja sitä jaetaan kiinnostuneille paikallisille asukkaille. Myös kotiseuduillaan vierailevat kuolemajärveläiset ja heidän perillisensä voivat viedä sitä tuliaisina kotipaikoillaan asuville nykyasukkaille. Kirjan on kustantanut Kuolemajärvi-säätiö. Sitä on taloudellisesti tukenut Agricolan juhlavuoden hanke. Kirjan on kirjoittanut koulunjohtaja Seppo Pirhonen ja sen on kääntänyt venäjäksi Ljudmila Volosotova. Kirjasta on myös suomenkielinen painos. Kirjassa todetaan, että vallanpitäjien vaihtuessa novgorodilaisista, venäläisistä ja ruotsalaisista suomalaisiin, on alueen väestönä ollut viime sotiin saakka suomalaiset karjalaiset. Sodan jälkeen alueen nimistö Karjalan kannaksella vaihtui venäläisiin nimiin. Kartoissa on esitelty sekä nykyväestön että alkuperäisen väestön käyttämät nimet. Esihistoriasta alkaen kerrotaan alueen vaiheista talvi- ja jatkosotaan saakka. Kartta-aineistolla on kuvattu rajan muutoksia vuosisatojen aikana. Lisäksi kerrotaan elinkeinoista ja siitä, miten karjalaiset elivät arkea ja juhlaa. Alueella olevat muistomerkit on myös kuvattu. Koska Mikael Agricola kuoli rauhanneuvottelujen paluumatkalla Kuolemajärven Muurilan kylän Kyrönniemessä 9.4.1557, on teoksessa lyhyt Agricolan elämäkerta. Kirjaa saa ssäätiön asiamieheltä Ossi Muuriselta a 5 e Rossinkatu 1 A 1. 20380 TURKU puhelin: 02-238 1068, 050-547 4566 fax: 02-238 1068, sähköposti:ossi.muurinen@elisanet.fi

Kuolemajärven Kolkkala menetetty tulevaisuus. Opaskirja Kolkkalasta juuriaan etsivälle rauniomatkaajalle Kirja sisältää: - lyhyen katsauksen Kolkkalan historiaan - yli 40 sukutaulua, joista löytyy tiedot Kolkkalan asukkaista n. 1800-luvun puolivälistä toiseen evakkoonlähtöön saakka - Kolkkalan kartan, kylän talot sijoitettuna kartalle sekä tiedot talojen asukkaista 1930-luvulla - runsaasti valokuvia: ryhmäkuvia kuten koulu- ja äitienpäiväkuvia, perhekuvia sekä yksittäisiä henkilökuvia tunnistetietoineen - Rannan Sanomista vuosilta 1930-39 poimittuja kylää ja koko Kannasta koskevia tai sivuavia uutisia Kirjassa on 296 sivua, hinta 35 € Kirjatilaus: kirjatilaus@kolumbus.fi, puh, 040-759 2286