Ajankohtaista

Agricola
Ajankohtaista
Aineistotilaukset
Arkisto
Helsingin kerho
Historiaa
Inkisten suku
Kartta
Kuolemajärveläinen
Kuolemajärvi-säätiö
Kuvia
Kylät
Laulut
Linkit
Miss Sie oot?
Muistomerkit
Osoitteet 1952
Palaute
Etusivulle

MIKAEL AGRICOLAN MUISTOMERKKI PYSTYTETÄÄN UUDELLEEN VIIPURIIN KESÄKUUN LOPULLA Muistomerkin jalusta toukokuussa Viipurissa paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507-1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispa oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta. Muistomerkin paljastus on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä, josta juhlavuoden valtuuskunta päätti viimeisessä virallisessa kokouksessaan helmikuussa 2008. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistuu Suomen kirkon edustajana arkkipiispa Jukka Paarma. Muistomerkin paljastustilaisuuden lisäksi viikonvaihteen 27.-28.6.2009 aikana on suunniteltu järjestettäväksi myös muita kulttuuritapahtumia. Paikalle odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä. Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa) ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tn painoinen kauluskivi. Muistomerkin viereen tullaan pystyttämään siitä ja Agricolasta kertova tekstilaatta. Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy. Mikael Agricola -seura järjestää muistomerkin paljastustilaisuuteen Viipuriin tilausbussimatkan, jonka vastaavana matkajärjestäjänä toimii turkulainen matkatoimisto MatkaHermes (www.matkahermes.net). ________________________________________________ Kameran takana V.K. Hietanen Kuolemajärven Hietasen kylässä toukokuussa 1924 syntynyt Viljo Kalervo Hietanen teki elämäntyönsä lehtikuvaajana Turussa. Pisimpään hän työskenteli Helsingin Sanomien kuvaajana. Nyt on julkaistu Hietasen elämäntyötä kuvaa kirja Kuvien takana VK Hietanen. Sen ovat toimittanut Juha Hietanen. Kirjassa kuvataan Hietasen taival evakkopojasta tunnustetuksi itseoppineeksi valokuvaajaksi, joka on urallaan päässyt ikuistamaan niin tavallisten ihmisten kuin vallanpitäjien tähtihetkiä. Kirjassa, Hietasen entinen esimies, lehdistöneuvos Vesa-Pekka Koljonen luonnehtii tuon ajan kuvaajia all round-miehiksi, jotka olivat valmiita lähtöön, olipa tehtävä tai ajankohta mikä tahansa. Hietasen ura alkoi turkulaisessa Uudessa Aurassa. Vuodesta 1961 eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1989 asti hän kuvasi Helsingin Sanomille. Kirjassa on aihealueina kuvauskohteista lueteltu seuraavat: tiedonvälitystä Kekkosen Suomessa, muita vieraita, sisäpolitiikkaa, taloutta, Turun tautia, onnettomuuksia, urheilua, viihdettä ja kulttuuria, henkilöitä ja ilmiöitä sekä aika ennen ilmastonmuutosta. Hietasen kuvista eniten maailmalle kiirinyt lienee kuva Kekkosesta ja siloisesta Neuvostoliiton pääministeristä Aleksei Kosyginistä jäänmurtajalla lokakuussa 1968, Tsekkoslovakian miehityksen jälkitunnelmissa. Mainioita otoksia ovat myös karjalaispoliitikko Johannes Virolaisen ilmeet, kun tappio tuli puheenjohtajaäänestyksessä Turun puoluekokouksessa. Hietanen on ikuistanut myös Agricolan patsaan "löytäjän" Anatoli Vasiljevin. Kirja on hieno kunnianosoitus kuolemajärveläisen evakkopojan elämäntyölle. Sitä on myynnissä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa. Kuvat puhuvat puolestaan. Tekstit antavat kuville taustaa. Seppo Pirhonen Vasemmalla Viljon kotitalo ja oikealla kuva vuodelta 1992, kun hän kävi kotitalonsa paikalla kotiseutumatkalla.Takana navetan perustuksille uuden asukkaan rakentama venäläisdatsa. Kuvat kirjasta Kameran takana V.K. Hietanen

Kuolemajärven seurakunnan kirkonkirjoja voi nyt katsoa netistä osoitteesta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm > kirkonkirjat > Kuolemajärvi Sieltä ei löydy uudempia vaan seuraavat: Kirkolliset arkistot Vuodet Lähde Arkistotunnus Pää- ja rippikirjat Rippikirja 1769-1775 UK 794 I Aa:1 Rippikirja 1776-1783 UK 794 I Aa:2 Rippikirja 1784-1798 UK 794 I Aa:3 Rippikirja 1796-1808 UK 794-795 I Aa:4 Rippikirja 1808-1821 UK 795 I Aa:5 Rippikirja 1822-1835 UK 795 I Aa:6 Rippikirja 1836-1849 UK 332 I Aa:7 Rippikirja 1850-1859 UK 332 I Aa:8 Rippikirja 1860-1869 UK 332, JK 333 I Aa:9 Lastenkirjat Lastenkirja 1813-1830 UK 795 I Ab:1 Lastenkirja 1831-1840 JK 333 I Ab:2 Lastenkirja 1840-1859 JK 333 I Ab:3 Lastenkirja 1859-1880 JK 333-334 I Ab:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet) 1752-1769 UK 795 I C:1 Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet) 1770-1807 UK 795 I C:2 Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet) 1808-1837 UK 795-796 I C:3 Syntyneet 1838-1873 UK 796 I C:4 Kuulutettujen ja vihittyjen luettelot Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet) 1752-1769 UK 795 I C:1 Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet) 1770-1807 UK 795 I C:2 Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet) 1808-1837 UK 795-796 I C:3 Vihityt (sisältää myös kuolleet) 1838-1879 UK 796 I F:1 Kuolleiden ja haudattujen luettelot Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt) 1752-1769 UK 795 I C:1 Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt) 1770-1807 UK 795 I C:2 Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt) 1808-1837 UK 795-796 I C:3 Kuolleet (sisältää myös vihityt) 1838-1879 UK 796 I F:1 Ovat kuvattu mikrofilmeiltä.

Karjala-lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan 18.10.2007 säätiömme sekä suomeksi että venäjäksi julkaisemista kirjoista Aika ennen meitä. Kirjoituksessa selostetaan kirjan sisältöä ja todetaan mm: "Kuolemajärvi-säätiö on tehnyt merkittävän teon julkaisemalla kirjan "Aika ennen meitä Kuolemajärvellä". 54-sivuisesta opaskirjasesta on sekä suomen että venäjänkielinen painos." "Karjalaisten perinnejärjestöjen kannttaa ottaa mallia kuolemajärveläisistä. Muuallakin luovutetulla alueella olisi tarpeen kertoa nykyisille asukkaille alueen historiasta." Koko artikkeli PDF-tiedostona

Aika ennen meitä ilmestyi Luovutetun Karjalan alueen pitäjistä ensimmäisenä on Kuolemajärvestä ilmestynyt nykyasukkaille suunnattu venäjänkielinen kirja. Aika ennen meitä - Bremena do nas kertoo alueen suomalaisesta historiasta ja elämänmenosta. Aloitteen hankkeelle ovat tehneet alueen nykyiset asukkaat ja paikallishallinnon edustajat. Kirja julkistettiin Viipurissa suomalais-venäläisessä Agricola juhlassa. Kirjasta on luvattu käyttää oppimateriaalina alueen kouluissa. Se on tulossa myös kirjastojen kokoelmiin ja sitä jaetaan kiinnostuneille paikallisille asukkaille. Myös kotiseuduillaan vierailevat kuolemajärveläiset ja heidän perillisensä voivat viedä sitä tuliaisina kotipaikoillaan asuville nykyasukkaille. Kirjan on kustantanut Kuolemajärvi-säätiö. Sitä on taloudellisesti tukenut Agricolan juhlavuoden hanke. Kirjan on kirjoittanut koulunjohtaja Seppo Pirhonen ja sen on kääntänyt venäjäksi Ljudmila Volosotova. Kirjasta on myös suomenkielinen painos. Kirjassa todetaan, että vallanpitäjien vaihtuessa novgorodilaisista, venäläisistä ja ruotsalaisista suomalaisiin, on alueen väestönä ollut viime sotiin saakka suomalaiset karjalaiset. Sodan jälkeen alueen nimistö Karjalan kannaksella vaihtui venäläisiin nimiin. Kartoissa on esitelty sekä nykyväestön että alkuperäisen väestön käyttämät nimet. Esihistoriasta alkaen kerrotaan alueen vaiheista talvi- ja jatkosotaan saakka. Kartta-aineistolla on kuvattu rajan muutoksia vuosisatojen aikana. Lisäksi kerrotaan elinkeinoista ja siitä, miten karjalaiset elivät arkea ja juhlaa. Alueella olevat muistomerkit on myös kuvattu. Koska Mikael Agricola kuoli rauhanneuvottelujen paluumatkalla Kuolemajärven Muurilan kylän Kyrönniemessä 9.4.1557, on teoksessa lyhyt Agricolan elämäkerta. Kirjaa saa ssäätiön asiamieheltä Ossi Muuriselta a 5 e Rossinkatu 1 A 1. 20380 TURKU puhelin: 02-238 1068, 050-547 4566 fax: 02-238 1068, sähköposti:ossi.muurinen@elisanet.fi

Kuolemajärven Kolkkala menetetty tulevaisuus. Opaskirja Kolkkalasta juuriaan etsivälle rauniomatkaajalle Kirja sisältää: - lyhyen katsauksen Kolkkalan historiaan - yli 40 sukutaulua, joista löytyy tiedot Kolkkalan asukkaista n. 1800-luvun puolivälistä toiseen evakkoonlähtöön saakka - Kolkkalan kartan, kylän talot sijoitettuna kartalle sekä tiedot talojen asukkaista 1930-luvulla - runsaasti valokuvia: ryhmäkuvia kuten koulu- ja äitienpäiväkuvia, perhekuvia sekä yksittäisiä henkilökuvia tunnistetietoineen - Rannan Sanomista vuosilta 1930-39 poimittuja kylää ja koko Kannasta koskevia tai sivuavia uutisia Kirjassa on 296 sivua, hinta 35 € Kirjatilaus: kirjatilaus@kolumbus.fi, puh, 040-759 2286