|
MIKAEL
AGRICOLAN MUISTOMERKKI PYSTYTETÄÄN UUDELLEEN VIIPURIIN
KESÄKUUN LOPULLA
Muistomerkin jalusta toukokuussa
Viipurissa
paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan
(n. 1507-1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon
edustalla. Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki 1520-luvulla,
ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu
pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispa
oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan
suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän
rauhanvaltuuskunnan matkalta.
Muistomerkin
paljastus on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden
virallista perintöä, josta juhlavuoden valtuuskunta
päätti viimeisessä virallisessa kokouksessaan helmikuussa
2008. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistuu Suomen kirkon
edustajana arkkipiispa Jukka Paarma. Muistomerkin paljastustilaisuuden
lisäksi viikonvaihteen 27.-28.6.2009 aikana on suunniteltu
järjestettäväksi myös muita kulttuuritapahtumia.
Paikalle odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä.
Muistomerkin
pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos
Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa
paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta.
Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan
talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä
jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta
purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin graniittijalusta
on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa) ja sen kauluskivenä
on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema
noin 1 tn painoinen kauluskivi. Muistomerkin viereen tullaan pystyttämään
siitä ja Agricolasta kertova tekstilaatta.
Hankkeen
toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta
ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään
myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael
Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa.
Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö,
kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet
i Finland ja Cargotec Oy.
Mikael
Agricola -seura järjestää muistomerkin paljastustilaisuuteen
Viipuriin tilausbussimatkan, jonka vastaavana matkajärjestäjänä
toimii turkulainen matkatoimisto MatkaHermes (www.matkahermes.net).
________________________________________________
Kameran
takana V.K. Hietanen
Kuolemajärven
Hietasen kylässä toukokuussa 1924 syntynyt Viljo Kalervo
Hietanen teki elämäntyönsä lehtikuvaajana
Turussa. Pisimpään hän työskenteli Helsingin
Sanomien kuvaajana. Nyt on julkaistu Hietasen elämäntyötä
kuvaa kirja Kuvien takana VK Hietanen. Sen ovat toimittanut Juha
Hietanen.
Kirjassa
kuvataan Hietasen taival evakkopojasta tunnustetuksi itseoppineeksi
valokuvaajaksi, joka on urallaan päässyt ikuistamaan
niin tavallisten ihmisten kuin vallanpitäjien tähtihetkiä.
Kirjassa, Hietasen entinen esimies, lehdistöneuvos Vesa-Pekka
Koljonen luonnehtii tuon ajan kuvaajia all round-miehiksi, jotka
olivat valmiita lähtöön, olipa tehtävä
tai ajankohta mikä tahansa.
Hietasen
ura alkoi turkulaisessa Uudessa Aurassa. Vuodesta 1961 eläkkeelle
siirtymiseensä vuonna 1989 asti hän kuvasi Helsingin
Sanomille. Kirjassa on aihealueina kuvauskohteista lueteltu seuraavat:
tiedonvälitystä Kekkosen Suomessa, muita vieraita, sisäpolitiikkaa,
taloutta, Turun tautia, onnettomuuksia, urheilua, viihdettä
ja kulttuuria, henkilöitä ja ilmiöitä sekä
aika ennen ilmastonmuutosta.
Hietasen
kuvista eniten maailmalle kiirinyt lienee kuva Kekkosesta ja siloisesta
Neuvostoliiton pääministeristä Aleksei Kosyginistä
jäänmurtajalla lokakuussa 1968, Tsekkoslovakian miehityksen
jälkitunnelmissa. Mainioita otoksia ovat myös karjalaispoliitikko
Johannes Virolaisen ilmeet, kun tappio tuli puheenjohtajaäänestyksessä
Turun puoluekokouksessa. Hietanen on ikuistanut myös Agricolan
patsaan "löytäjän" Anatoli Vasiljevin.
Kirja
on hieno kunnianosoitus kuolemajärveläisen evakkopojan
elämäntyölle. Sitä on myynnissä hyvin
varustetuissa kirjakaupoissa. Kuvat puhuvat puolestaan. Tekstit
antavat kuville taustaa.
Seppo
Pirhonen
Vasemmalla
Viljon kotitalo ja oikealla kuva vuodelta 1992, kun hän kävi
kotitalonsa paikalla kotiseutumatkalla.Takana navetan perustuksille
uuden asukkaan rakentama venäläisdatsa. Kuvat kirjasta
Kameran takana V.K. Hietanen
|