|
Ajankohtaista
Agricola
Ajankohtaista
Aineistotilaukset
Arkisto
Helsingin kerho
Historiaa
Inkisten suku
Kartta
Kuolemajärveläinen
Kuolemajärvi-säätiö
Kuvia
Kylät
Laulut
Linkit
Miss Sie oot?
Muistomerkit
Osoitteet 1952
Palaute
Etusivulle
|
|
Kutsu
Kiertotie-elokuvan Suomen ensi-iltaan
Turku
2011 säätiö sekä Simon Brunel ja Nicolas
Pannetier kutsuvat teidät Kiertotie-elokuvan Suomen ensi-iltaan.
Turusta
Tallinnaan kulkee tie, joka kytkee yhteen Suomen, Viron ja Venäjän.
Miltä tämän 2000 km:n reitin varrella näyttää
tänä päivänä ja mitä yhteiseen historiaan
liittyviä muistoja ihmiset kantavat mukanaan? Siitä
antaa hyvän käsityksen Kiertotie, dokumentaarinen elokuva,
joka heijastaa 1900-luvun suuria mullistuksia inhimillisesti,
ihmisten kertomusten välityksellä.
Näkyvätkö
ajan ja historian jälkeensä jättämät
merkit reitin varrella? Mitä kaupungit, maisemat, rakennukset
ja asunnot kertovat alueiden asukkaista? Mistä löytyvät
muistojen paikat, millaisia ovat asukkaiden tarinat, miten muisti
välittyy tulevaisuuteen?
Elokuva
syntyi arkkitehtien Simon Brunelin ja Nicolas Pannetierin tutkimusten,
haastattelujen ja matkojen tuloksena. Vuoden aikana Suomenlahden
ympäri matkustettaessa he tutustuivat suomalaisten, virolaisten
ja venäläisten jakamiin muistoihin.
Atelier
Limon dokumenttifilmi Detour - Kiertotie aloitti esityskiertueensa
Tallinnassa 29. syyskuuta. Elokuvaa esitetään kaikkiaan
20 paikassa Suomenlahden ympärillä Virossa, Venäjällä
ja Suomessa. Kiertue päättyy Turkuun, jossa dokumentti
esitetään keskiviikkona 7.12. Åbo Svenska Teaterin
Studio-salissa ja lauantaina 17.12. Manillassa. Åbo Svenska
Teaterin Studio -sali, ajankohta keskiviikko 7.12 klo 17. Sisäänkäynti
Hansakorttelin Thalia portin kautta, jäätelobaari Nuvolen
viereinen hissi, 4. kerros. Esityksen kesto 75 min jonka jälkeen
mahdollisuus keskustella tekijöiden kanssa.
Olkaa
hyvä ja vahvistakaa os
allistumisenne näytökseen lähettämällä
vastauksenne ja henkilömäärä osoitteeseen
kristian.eppert@turku2011.fi 7.12 klo 12 mennessä.
Lisää
tietoa elokuvasta osoitteessa www.detour2011.eu
|
|
Paluu
muistojen Muurilaan
Lähes kymmenen vuotta sitten aloitettu Muurilan kyläkirjahanke
on nyt toteutunut. Kirja julkaistaan 11.9. Kuolemajärvi-juhlassa
Turussa, josta sen voi edullisesti hankkia. 340-sivuinen runsaasti
kuvitettu kirja on monipuolinen tietolähde muillekin kuin
muurilalaisjuurisille.
Harva
karjalainen kylä voi ylpeillä neljästä valtakunnallisesti
tunnetusta asiasta. Kuolemajärven Muurilan kylään
yhdistetään ainutlaatuiset lentohiekka-alueet, uskonpuhdistajan
ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kuolinpaikka,
ilmatorjuntapatteristojen kesäleirit sekä Mannerheim-linjan
alkupiste.
Muurilan
kylän asukkaat olivat valinneet asuttavakseen merenrannan
ja Kipinolanjärven välisen kannaksen lähiympäristöineen.
Kalastus, merenkulku, Pietarin kauppa ja maanviljelys tarjosivat
toimeentulon.
Paluu
muistojen Muurilaan kertoo menetetyn ja hävinneen kylän
vaiheista kautta vuosisatojen nykypäivään. Kirjassa
kuvataan arkea ja juhlaa ja ihmisten kohtaloita niin rauhan kuin
sodan aikana.
Kirja
on todellinen aarre kylän väelle ja heidän jälkeläisilleen.
Myös muille se tarjoaa elävästi kerrottuna mahdollisuuden
eläytyä aikaan, jota ei enää ole, mutta, jonka
voi elää kirjaa lukiessa. Se vie meidät takaisin
aurinkoisille hiekkarannoille Muurilaan.
Kuolemajärvi-säätiön
asiamies Ossi Muurinen oli mukana ensimmäisellä Muurilan
matkalla vuonna 1991. Matkan jälkeen hän alkoi kerätä
kylään liittyvää tietoa, minkä tuloksena
oli Muurilan kyläkuvaus Kuolemajärveläinen-lehdessä
vuonna 1997. Ennen 60-vuotisjuhliaan vuonna 2002 hän pyysi
osoittamaan mahdolliset huomionosoitukset alkupääomaksi
kyläkirjatilille. Loppuvuonna 2005 hän kutsui Turun
Karjalatalolle koolle muurilalaisia aloittamaan kyläkirjahanketta
ja valitsemaan kirjatoimikunnan jäseniä. Toimikuntaan
valittiin Kristiina Annala, Liisa Yliuntinen (nyk. Herrala), Osmo
Herrala, Tapani Herrala, Ossi Muurinen ja Taina Vartiainen. Toimikunnan
puheenjohtajana ja vetäjänä toimi Ossi Muurinen.
Toimikunta kokoontui lähes viikoittain. Kyläkokouksen
1.4.2006 aloitteesta kutsuttiin kesän 2006 Muurilan matkalle
mukaan kylässä ennen sotia asuneita, joilta saatiin
tietoja erityisesti talojen sijainnista. Toimikunta oli valmistautunut
huolella matkaan kokoamalla karttoja ja suurentamalla puolustusvoimien
ennen sotia ottamia ilmavalokuvia. Näiden avulla suuri osa
mukana olleista löysi entisen kotitalonsa paikan ja sen,
mitä siitä vielä mahdollisesti oli jäljellä
Toimikunta
sai kesäkuussa 2011 valmiiksi kyläkirjan käsikirjoituksen.
Kirjan on toimittanut, taittanut ja viimeistellyt Kuolemajärveläinen-lehden
vastaava toimittaja Seppo Pirhonen.
Kirjassa
on 340 suurta A4-kokoista sivua. Valokuvia on 381, joista osa
säätiön arkistosta, mutta paljon myös hankkeen
aikana hankittuja. Karttoja on myös runsaasti eli 26. Yksitoista
taulukkoa täydentää kirjan artikkeleita.
Kirjan
ensimmäiset kappaleet tulevat myyntiin Kuolemajärvi-juhlssa
11.9.2011. Kirjaa voi tilata Ossi Muuriselta puhelin 050-5474566
tai sähköpostilla ossi.muurinen@elisanet.fi. Kirjan
hinta on 35 euroa. Postitse lähettäessä lisätään
postituskulut, jotka ovat kirjeenä lähetettäessä
noin 8,80 euroa. Kirjaa voi kysyä myös hyvin varustetuista
kirjakaupoista, joissa hinta on korkeampi.
|
|
Helsingin
Kuolemajärvikerho
Torstaina 17.2. klo 18.00
Seppo Pirhonen kertoi kuolemajärveläisten tulosta Talvisodan
aikaan evakkoon Urjalaan ja esitteli kirjaa Evakoista kavereiksi.
|
|
Ranskalaisten
kiertomatka Turku-Helsinki-Viipuri-Kuolemajärvi-Pietari-Tallinna.
Sivusto löytyy täältä.
Tekstit suomeksi ja englanniksi.
|
|
MIKAEL
AGRICOLAN MUISTOMERKKI PYSTYTETIIN UUDELLEEN VIIPURIIN
Viipurissa
paljastettiin lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan
(n. 1507-1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon
edustalla. Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki 1520-luvulla,
ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu
pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispa
oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan
suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän
rauhanvaltuuskunnan matkalta.
Muistomerkin
paljastus on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden
virallista perintöä, josta juhlavuoden valtuuskunta
päätti viimeisessä virallisessa kokouksessaan helmikuussa
2008. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistuu Suomen kirkon
edustajana arkkipiispa Jukka Paarma. Muistomerkin paljastustilaisuuden
lisäksi viikonvaihteen 27.-28.6.2009 aikana on suunniteltu
järjestettäväksi myös muita kulttuuritapahtumia.
Paikalle odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä.
Muistomerkin
pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos
Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa
paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta.
Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan
talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä
jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta
purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin graniittijalusta
on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa) ja sen kauluskivenä
on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema
noin 1 tn painoinen kauluskivi. Muistomerkin viereen tullaan pystyttämään
siitä ja Agricolasta kertova tekstilaatta.
Hankkeen
toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta
ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään
myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael
Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa.
Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö,
kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet
i Finland ja Cargotec Oy.
________________________________________________
Kameran
takana V.K. Hietanen
Kuolemajärven
Hietasen kylässä toukokuussa 1924 syntynyt Viljo Kalervo
Hietanen teki elämäntyönsä lehtikuvaajana
Turussa. Pisimpään hän työskenteli Helsingin
Sanomien kuvaajana. Nyt on julkaistu Hietasen elämäntyötä
kuvaa kirja Kuvien takana VK Hietanen. Sen ovat toimittanut Juha
Hietanen.
Kirjassa
kuvataan Hietasen taival evakkopojasta tunnustetuksi itseoppineeksi
valokuvaajaksi, joka on urallaan päässyt ikuistamaan
niin tavallisten ihmisten kuin vallanpitäjien tähtihetkiä.
Kirjassa, Hietasen entinen esimies, lehdistöneuvos Vesa-Pekka
Koljonen luonnehtii tuon ajan kuvaajia all round-miehiksi, jotka
olivat valmiita lähtöön, olipa tehtävä
tai ajankohta mikä tahansa.
Hietasen
ura alkoi turkulaisessa Uudessa Aurassa. Vuodesta 1961 eläkkeelle
siirtymiseensä vuonna 1989 asti hän kuvasi Helsingin
Sanomille. Kirjassa on aihealueina kuvauskohteista lueteltu seuraavat:
tiedonvälitystä Kekkosen Suomessa, muita vieraita, sisäpolitiikkaa,
taloutta, Turun tautia, onnettomuuksia, urheilua, viihdettä
ja kulttuuria, henkilöitä ja ilmiöitä sekä
aika ennen ilmastonmuutosta.
Hietasen
kuvista eniten maailmalle kiirinyt lienee kuva Kekkosesta ja siloisesta
Neuvostoliiton pääministeristä Aleksei Kosyginistä
jäänmurtajalla lokakuussa 1968, Tsekkoslovakian miehityksen
jälkitunnelmissa. Mainioita otoksia ovat myös karjalaispoliitikko
Johannes Virolaisen ilmeet, kun tappio tuli puheenjohtajaäänestyksessä
Turun puoluekokouksessa. Hietanen on ikuistanut myös Agricolan
patsaan "löytäjän" Anatoli Vasiljevin.
Kirja
on hieno kunnianosoitus kuolemajärveläisen evakkopojan
elämäntyölle. Sitä on myynnissä hyvin
varustetuissa kirjakaupoissa. Kuvat puhuvat puolestaan. Tekstit
antavat kuville taustaa.
Seppo
Pirhonen
Vasemmalla
Viljon kotitalo ja oikealla kuva vuodelta 1992, kun hän kävi
kotitalonsa paikalla kotiseutumatkalla.Takana navetan perustuksille
uuden asukkaan rakentama venäläisdatsa. Kuvat kirjasta
Kameran takana V.K. Hietanen
|
|
Kuolemajärven
seurakunnan kirkonkirjoja voi nyt katsoa netistä osoitteesta
http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
> kirkonkirjat > Kuolemajärvi
Sieltä ei löydy uudempia vaan seuraavat: Kirkolliset
arkistot Vuodet Lähde Arkistotunnus
Pää- ja rippikirjat
Rippikirja 1769-1775 UK 794 I Aa:1
Rippikirja 1776-1783 UK 794 I Aa:2
Rippikirja 1784-1798 UK 794 I Aa:3
Rippikirja 1796-1808 UK 794-795 I Aa:4
Rippikirja 1808-1821 UK 795 I Aa:5
Rippikirja 1822-1835 UK 795 I Aa:6
Rippikirja 1836-1849 UK 332 I Aa:7
Rippikirja 1850-1859 UK 332 I Aa:8
Rippikirja 1860-1869 UK 332, JK 333 I Aa:9
Lastenkirjat
Lastenkirja 1813-1830 UK 795 I Ab:1
Lastenkirja 1831-1840 JK 333 I Ab:2
Lastenkirja 1840-1859 JK 333 I Ab:3
Lastenkirja 1859-1880 JK 333-334 I Ab:4
Syntyneiden
ja kastettujen luettelot
Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet)
1752-1769 UK 795 I C:1
Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet)
1770-1807 UK 795 I C:2
Syntyneet (sisältää myös vihityt ja kuolleet)
1808-1837 UK 795-796 I C:3
Syntyneet 1838-1873 UK 796 I C:4
Kuulutettujen
ja vihittyjen luettelot
Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet)
1752-1769 UK 795 I C:1
Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet)
1770-1807 UK 795 I C:2
Vihityt (sisältää myös syntyneet ja kuolleet)
1808-1837 UK 795-796 I C:3
Vihityt (sisältää myös kuolleet) 1838-1879
UK 796 I F:1
Kuolleiden
ja haudattujen luettelot
Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt)
1752-1769 UK 795 I C:1
Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt)
1770-1807 UK 795 I C:2
Kuolleet (sisältää myös syntyneet ja vihityt)
1808-1837 UK 795-796 I C:3
Kuolleet (sisältää myös vihityt) 1838-1879
UK 796 I F:1
Ovat kuvattu mikrofilmeiltä.
|
 |
|
Karjala-lehti
kirjoitti pääkirjoituksessaan 18.10.2007 säätiömme
sekä suomeksi että venäjäksi julkaisemista
kirjoista Aika ennen meitä. Kirjoituksessa selostetaan kirjan
sisältöä ja todetaan mm: "Kuolemajärvi-säätiö
on tehnyt merkittävän teon julkaisemalla kirjan "Aika
ennen meitä Kuolemajärvellä". 54-sivuisesta
opaskirjasesta on sekä suomen että venäjänkielinen
painos."
"Karjalaisten
perinnejärjestöjen kannttaa ottaa mallia kuolemajärveläisistä.
Muuallakin luovutetulla alueella olisi tarpeen kertoa nykyisille
asukkaille alueen historiasta."
Koko artikkeli PDF-tiedostona
|
 |
Aika
ennen meitä ilmestyi
|
Luovutetun
Karjalan alueen pitäjistä ensimmäisenä on Kuolemajärvestä
ilmestynyt nykyasukkaille suunnattu venäjänkielinen kirja.
Aika ennen meitä - Bremena do nas kertoo alueen suomalaisesta
historiasta ja elämänmenosta. Aloitteen hankkeelle ovat
tehneet alueen nykyiset asukkaat ja paikallishallinnon edustajat.
Kirja julkistettiin Viipurissa suomalais-venäläisessä
Agricola juhlassa.
Kirjasta
on luvattu käyttää oppimateriaalina alueen kouluissa.
Se on tulossa myös kirjastojen kokoelmiin ja sitä jaetaan
kiinnostuneille paikallisille asukkaille. Myös kotiseuduillaan
vierailevat kuolemajärveläiset ja heidän perillisensä
voivat viedä sitä tuliaisina kotipaikoillaan asuville
nykyasukkaille.
Kirjan
on kustantanut Kuolemajärvi-säätiö. Sitä
on taloudellisesti tukenut Agricolan juhlavuoden hanke. Kirjan
on kirjoittanut koulunjohtaja Seppo Pirhonen ja sen on kääntänyt
venäjäksi Ljudmila Volosotova. Kirjasta on myös
suomenkielinen painos.
Kirjassa
todetaan, että vallanpitäjien vaihtuessa novgorodilaisista,
venäläisistä ja ruotsalaisista suomalaisiin, on
alueen väestönä ollut viime sotiin saakka suomalaiset
karjalaiset. Sodan jälkeen alueen nimistö Karjalan kannaksella
vaihtui venäläisiin nimiin. Kartoissa on esitelty sekä
nykyväestön että alkuperäisen väestön
käyttämät nimet.
Esihistoriasta
alkaen kerrotaan alueen vaiheista talvi- ja jatkosotaan saakka.
Kartta-aineistolla on kuvattu rajan muutoksia vuosisatojen aikana.
Lisäksi kerrotaan elinkeinoista ja siitä, miten karjalaiset
elivät arkea ja juhlaa. Alueella olevat muistomerkit on myös
kuvattu.
Koska
Mikael Agricola kuoli rauhanneuvottelujen paluumatkalla Kuolemajärven
Muurilan kylän Kyrönniemessä 9.4.1557, on teoksessa
lyhyt Agricolan elämäkerta.
Kirjaa saa ssäätiön asiamieheltä Ossi Muuriselta
a 5 e
Rossinkatu 1 A 1. 20380 TURKU
puhelin: 02-238 1068, 050-547 4566
fax: 02-238 1068,
sähköposti:ossi.muurinen@elisanet.fi
|
|

|
Kuolemajärven
Kolkkala
menetetty tulevaisuus.
Opaskirja Kolkkalasta juuriaan
etsivälle rauniomatkaajalle
Kirja
sisältää:
- lyhyen katsauksen Kolkkalan historiaan
- yli 40 sukutaulua, joista löytyy tiedot Kolkkalan asukkaista
n. 1800-luvun puolivälistä toiseen evakkoonlähtöön
saakka
- Kolkkalan kartan, kylän talot sijoitettuna kartalle sekä
tiedot talojen asukkaista 1930-luvulla
- runsaasti valokuvia: ryhmäkuvia kuten koulu- ja äitienpäiväkuvia,
perhekuvia sekä yksittäisiä henkilökuvia tunnistetietoineen
- Rannan Sanomista vuosilta 1930-39 poimittuja kylää
ja koko Kannasta koskevia tai sivuavia uutisia
Kirjassa on 296 sivua, hinta 35 €
Kirjatilaus: kirjatilaus@kolumbus.fi,
puh, 040-759 2286
|
|